Psalms 22

Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen, bist fern von meiner Rettung, den Worten meines Gestöhns?

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.

Mein Gott! ich rufe des Tages, und du antwortest nicht; und des Nachts, und mir wird keine Ruhe.

Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.

Doch du bist heilig, der du wohnst unter den Lobgesängen Israels.

Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.

Auf dich vertrauten unsere Väter; sie vertrauten, und du errettetest sie.

Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.

Zu dir schrieen sie und wurden errettet; sie vertrauten auf dich und wurden nicht beschämt.

Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.

Ich aber bin ein Wurm und kein Mann, der Menschen Hohn und der vom Volke Verachtete.

Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.

Alle, die mich sehen, spotten meiner; sie reißen die Lippen auf, schütteln den Kopf:

Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.

"Er vertraut auf Jehova! der errette ihn, befreie ihn, weil er Lust an ihm hat!"

Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.

Doch du bist es, der mich aus dem Mutterleibe gezogen hat, der mich vertrauen ließ an meiner Mutter Brüsten.

Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.

Auf dich bin ich geworfen von Mutterschoße an, von meiner Mutter Leibe an bist du mein Gott.

Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

Sei nicht fern von mir! denn Drangsal ist nahe, denn kein Helfer ist da.

Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,

Viele Farren haben mich umgeben, Stiere von Basan mich umringt;

Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.

Sie haben ihr Maul wider mich aufgesperrt, gleich einem reißenden und brüllenden Löwen.

Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.

Wie Wasser bin ich hingeschüttet, und alle meine Gebeine haben sich zertrennt; wie Wachs ist geworden mein Herz, es ist zerschmolzen inmitten meiner Eingeweide.

Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.

Meine Kraft ist vertrocknet wie ein Scherben, und meine Zunge klebt an meinem Gaumen; und in den Staub des Todes legst du mich.

Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.

Denn Hunde haben mich umgeben, eine Rotte von Übeltätern hat mich umzingelt. Sie haben meine Hände und meine Füße durchgraben;

Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.

Alle meine Gebeine könnte ich zählen. Sie schauen und sehen mich an;

Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.

Sie teilen meine Kleider unter sich, und über mein Gewand werfen sie das Los.

He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.

Du aber, Jehova, sei nicht fern! meine Stärke, eile mir zur Hülfe!

Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!

Errette vom Schwert meine Seele, meine einzige von der Gewalt des Hundes;

Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.

Rette mich aus dem Rachen des Löwen! Ja, du hast mich erhört von den Hörnern der Büffel.

Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.

Verkündigen will ich deinen Namen meinen Brüdern; inmitten der Versammlung will ich dich loben.

Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.

Ihr, die ihr Jehova fürchtet, lobet ihn; aller Same Jakobs, verherrlichet ihn, und scheuet euch vor ihm, aller Same Israels!

Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!

Denn nicht verachtet hat er, noch verabscheut das Elend des Elenden, noch sein Angesicht vor ihm verborgen; und als er zu ihm schrie, hörte er.

Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.

Von dir kommt mein Lobgesang in der großen Versammlung; bezahlen will ich meine Gelübde vor denen, die ihn fürchten.

Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.

Die Sanftmütigen werden essen und satt werden; es werden Jehova loben, die ihn suchen; euer Herz lebe immerdar.

Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.

Es werden eingedenk werden und zu Jehova umkehren alle Enden der Erde; und vor dir werden niederfallen alle Geschlechter der Nationen.

Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.

Denn Jehovas ist das Reich, und unter den Nationen herrscht er.

Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.

Es essen und fallen nieder alle Fetten der Erde; vor ihm werden sich beugen alle, die in den Staub hinabfahren, und der seine Seele nicht am Leben erhält.

Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.

Ein Same wird ihm dienen; er wird dem Herrn als ein Geschlecht zugerechnet werden.

Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.

Sie werden kommen und verkünden seine Gerechtigkeit einem Volke, welches geboren wird, daß er es getan hat.

He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.