Psalms 102

Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!

Hear my prayer, O LORD, and let my cry come unto thee.

Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.

Hide not thy face from me in the day when I am in trouble; incline thine ear unto me: in the day when I call answer me speedily.

Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.

For my days are consumed like smoke, and my bones are burned as an hearth.

Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.

My heart is smitten, and withered like grass; so that I forget to eat my bread.

Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.

By reason of the voice of my groaning my bones cleave to my skin.

Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.

I am like a pelican of the wilderness: I am like an owl of the desert.

Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.

I watch, and am as a sparrow alone upon the house top.

Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.

Mine enemies reproach me all the day; and they that are mad against me are sworn against me.

Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,

For I have eaten ashes like bread, and mingled my drink with weeping,

Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.

Because of thine indignation and thy wrath: for thou hast lifted me up, and cast me down.

Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.

My days are like a shadow that declineth; and I am withered like grass.

Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.

But thou, O LORD, shalt endure for ever; and thy remembrance unto all generations.

Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.

Thou shalt arise, and have mercy upon Zion: for the time to favour her, yea, the set time, is come.

Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,

For thy servants take pleasure in her stones, and favour the dust thereof.

Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.

So the heathen shall fear the name of the LORD, and all the kings of the earth thy glory.

Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.

When the LORD shall build up Zion, he shall appear in his glory.

Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.

He will regard the prayer of the destitute, and not despise their prayer.

Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.

This shall be written for the generation to come: and the people which shall be created shall praise the LORD.

Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,

For he hath looked down from the height of his sanctuary; from heaven did the LORD behold the earth;

Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;

To hear the groaning of the prisoner; to loose those that are appointed to death;

Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,

To declare the name of the LORD in Zion, and his praise in Jerusalem;

Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.

When the people are gathered together, and the kingdoms, to serve the LORD.

Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.

He weakened my strength in the way; he shortened my days.

Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.

I said, O my God, take me not away in the midst of my days: thy years are throughout all generations.

Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.

Of old hast thou laid the foundation of the earth: and the heavens are the work of thy hands.

Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.

They shall perish, but thou shalt endure: yea, all of them shall wax old like a garment; as a vesture shalt thou change them, and they shall be changed:

Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.

But thou art the same, and thy years shall have no end.

Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.

The children of thy servants shall continue, and their seed shall be established before thee.