Job 6

Niin Job vastasi ja sanoi:

Job prit la parole et dit:

Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,

Oh! s'il était possible de peser ma douleur, Et si toutes mes calamités étaient sur la balance,

Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.

Elles seraient plus pesantes que le sable de la mer; Voilà pourquoi mes paroles vont jusqu'à la folie!

Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.

Car les flèches du Tout-Puissant m'ont percé, Et mon âme en suce le venin; Les terreurs de Dieu se rangent en bataille contre moi.

Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?

L'âne sauvage crie-t-il auprès de l'herbe tendre? Le boeuf mugit-il auprès de son fourrage?

Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?

Peut-on manger ce qui est fade et sans sel? Y a-t-il de la saveur dans le blanc d'un oeuf?

Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.

Ce que je voudrais ne pas toucher, C'est là ma nourriture, si dégoûtante soit-elle!

Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!

Puisse mon voeu s'accomplir, Et Dieu veuille réaliser mon espérance!

Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;

Qu'il plaise à Dieu de m'écraser, Qu'il étende sa main et qu'il m'achève!

Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.

Il me restera du moins une consolation, Une joie dans les maux dont il m'accable: Jamais je n'ai transgressé les ordres du Saint.

Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?

Pourquoi espérer quand je n'ai plus de force? Pourquoi attendre quand ma fin est certaine?

Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?

Ma force est-elle une force de pierre? Mon corps est-il d'airain?

Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.

Ne suis-je pas sans ressource, Et le salut n'est-il pas loin de moi?

Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.

Celui qui souffre a droit à la compassion de son ami, Même quand il abandonnerait la crainte du Tout-Puissant.

Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,

Mes frères sont perfides comme un torrent, Comme le lit des torrents qui disparaissent.

Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.

Les glaçons en troublent le cours, La neige s'y précipite;

Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.

Viennent les chaleurs, et ils tarissent, Les feux du soleil, et leur lit demeure à sec.

Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.

Les caravanes se détournent de leur chemin, S'enfoncent dans le désert, et périssent.

He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.

Les caravanes de Théma fixent le regard, Les voyageurs de Séba sont pleins d'espoir;

Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.

Ils sont honteux d'avoir eu confiance, Ils restent confondus quand ils arrivent.

Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.

Ainsi, vous êtes comme si vous n'existiez pas; Vous voyez mon angoisse, et vous en avez horreur!

Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?

Vous ai-je dit: Donnez-moi quelque chose, Faites en ma faveur des présents avec vos biens,

Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?

Délivrez-moi de la main de l'ennemi, Rachetez-moi de la main des méchants?

Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.

Instruisez-moi, et je me tairai; Faites-moi comprendre en quoi j'ai péché.

Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?

Que les paroles vraies sont persuasives! Mais que prouvent vos remontrances?

Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.

Voulez-vous donc blâmer ce que j'ai dit, Et ne voir que du vent dans les discours d'un désespéré?

Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.

Vous accablez un orphelin, Vous persécutez votre ami.

Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.

Regardez-moi, je vous prie! Vous mentirais-je en face?

Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.

Revenez, ne soyez pas injustes; Revenez, et reconnaissez mon innocence.

Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?

Y a-t-il de l'iniquité sur ma langue, Et ma bouche ne discerne-t-elle pas le mal?