Proverbs 13

Ein weiser Sohn hört auf die Unterweisung des Vaters, aber ein Spötter hört nicht auf Schelten.

Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.

Von der Frucht seines Mundes ißt ein Mann Gutes, aber die Seele der Treulosen ißt Gewalttat.

Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.

Wer seinen Mund bewahrt, behütet seine Seele; wer seine Lippen aufreißt, dem wird’s zum Untergang.

Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.

Die Seele des Faulen begehrt, und nichts ist da; aber die Seele der Fleißigen wird reichlich gesättigt.

Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.

Der Gerechte haßt Lügenrede, aber der Gesetzlose handelt schändlich und schmählich.

Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.

Die Gerechtigkeit behütet den im Wege Vollkommenen, und die Gesetzlosigkeit kehrt den Sünder um.

Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.

Da ist einer, der sich reich stellt und hat gar nichts, und einer, der sich arm stellt und hat viel Vermögen.

Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.

Lösegeld für das Leben eines Mannes ist sein Reichtum, aber der Arme hört keine Drohung.

Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.

Das Licht der Gerechten brennt fröhlich, aber die Leuchte der Gesetzlosen erlischt.

Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.

Durch Übermut gibt es nur Zank; bei denen aber, die sich raten lassen, Weisheit.

Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.

Vermögen, das auf nichtige Weise erworben ist, vermindert sich; wer aber allmählich sammelt, vermehrt es.

Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.

Lang hingezogenes Harren macht das Herz krank, aber ein eingetroffener Wunsch ist ein Baum des Lebens.

Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.

Wer das Wort verachtet, wird von ihm gepfändet; wer aber das Gebot fürchtet, dem wird vergolten werden.

Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.

Die Belehrung des Weisen ist ein Born des Lebens, um zu entgehen den Fallstricken des Todes.

Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.

Gute Einsicht verschafft Gunst, aber der Treulosen Weg ist hart.

Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.

Jeder Kluge handelt mit Bedacht; ein Tor aber breitet Narrheit aus.

Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.

Ein gottloser Bote fällt in Unglück, aber ein treuer Gesandter ist Gesundheit.

Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.

Armut und Schande dem, der Unterweisung verwirft; wer aber Zucht beachtet, wird geehrt.

Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.

Ein erfülltes Begehren ist der Seele süß, und den Toren ist’s ein Greuel, vom Bösen zu weichen.

Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.

Wer mit Weisen umgeht, wird weise; aber wer sich zu Toren gesellt, wird schlecht.

Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.

Das Böse verfolgt die Sünder, aber den Gerechten wird man mit Gutem vergelten.

Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.

Der Gute vererbt auf Kindeskinder, aber des Sünders Reichtum ist aufbewahrt für den Gerechten.

Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.

Der Neubruch der Armen gibt viel Speise, aber mancher geht zu Grunde durch Unrechtlichkeit.

Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.

Wer seine Rute spart, haßt seinen Sohn, aber wer ihn lieb hat, sucht ihn früh heim mit Züchtigung.

Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.

Der Gerechte ißt bis zur Sättigung seiner Seele, aber der Leib der Gesetzlosen muß darben.

Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.