Job 4

Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,

Then Eliphaz the Temanite answered and said,

Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?

If we assay to commune with thee, wilt thou be grieved? but who can withhold himself from speaking?

Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.

Behold, thou hast instructed many, and thou hast strengthened the weak hands.

Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.

Thy words have upholden him that was falling, and thou hast strengthened the feeble knees.

Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.

But now it is come upon thee, and thou faintest; it toucheth thee, and thou art troubled.

Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?

Is not this thy fear, thy confidence, thy hope, and the uprightness of thy ways?

Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?

Remember, I pray thee, who ever perished, being innocent? or where were the righteous cut off?

Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.

Even as I have seen, they that plow iniquity, and sow wickedness, reap the same.

He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.

By the blast of God they perish, and by the breath of his nostrils are they consumed.

Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.

The roaring of the lion, and the voice of the fierce lion, and the teeth of the young lions, are broken.

Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.

The old lion perisheth for lack of prey, and the stout lion's whelps are scattered abroad.

Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.

Now a thing was secretly brought to me, and mine ear received a little thereof.

Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,

In thoughts from the visions of the night, when deep sleep falleth on men,

Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;

Fear came upon me, and trembling, which made all my bones to shake.

Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.

Then a spirit passed before my face; the hair of my flesh stood up:

Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:

It stood still, but I could not discern the form thereof: an image was before mine eyes, there was silence, and I heard a voice, saying,

Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?

Shall mortal man be more just than God? shall a man be more pure than his maker?

Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:

Behold, he put no trust in his servants; and his angels he charged with folly:

Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?

How much less in them that dwell in houses of clay, whose foundation is in the dust, which are crushed before the moth?

Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.

They are destroyed from morning to evening: they perish for ever without any regarding it.

Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.

Doth not their excellency which is in them go away? they die, even without wisdom.