Hebrews 10

Sillä lailla on tulevaisten tavarain varjo, ei itse hyvyyden olento; niillä uhreilla, joita he joka vuosi alinomaa uhraavat, ei se ikänä taida niitä täydelliseksi tehdä, jotka uhraavat.

For the law having a shadow of good things to come, and not the very image of the things, can never with those sacrifices which they offered year by year continually make the comers thereunto perfect.

Muutoin olis uhraamasta lakattu, jos ei niillä, jotka uhrasivat, synneistä silleen omaatuntoa olisi, koska he kerran puhdistetut ovat.

For then would they not have ceased to be offered? because that the worshippers once purged should have had no more conscience of sins.

Vaan sillä tapahtuu joka vuosi synnin muistuttamus.

But in those sacrifices there is a remembrance again made of sins every year.

Sillä mahdotoin on härkäin ja kauristen veren kautta syntejä ottaa pois.

For it is not possible that the blood of bulls and of goats should take away sins.

Sentähden, kuin hän maailmaan tuli, sanoi hän: uhria ja lahjaa et sinä tahtonut, mutta ruumiin olet sinä minulle valmistanut;

Wherefore when he cometh into the world, he saith, Sacrifice and offering thou wouldest not, but a body hast thou prepared me:

Polttouhrit ja syntiuhrit ei ole sinun mieleises.

In burnt offerings and sacrifices for sin thou hast had no pleasure.

Silloin minä sanoin: katso, minä tulen, (Raamatussa on minusta kirjoitettu,) että minun pitää tekemän sinun tahtos, Jumala.

Then said I, Lo, I come (in the volume of the book it is written of me,) to do thy will, O God.

Niinkuin hän ennen sanoi: uhria ja lahjaa, ja polttouhria ja syntiuhria et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet, (jotka lain jälkeen uhrataan,)

Above when he said, Sacrifice and offering and burnt offerings and offering for sin thou wouldest not, neither hadst pleasure therein; which are offered by the law;

Silloin hän sanoi: katso, minä tulen tekemään, Jumala, sinun tahtos. Hän ottaa pois entisen, että hän toisen asettais.

Then said he, Lo, I come to do thy will, O God. He taketh away the first, that he may establish the second.

Jonka tahdon kautta me kerran pyhitetyt olemme, Jesuksen Kristuksen ruumiin uhraamisella.

By the which will we are sanctified through the offering of the body of Jesus Christ once for all.

Ja jokainen pappi on siihen pantu, että hänen joka päivä jumalanpalvelusta tekemän pitää ja usein yhtäläistä uhria uhraaman, jotka ei koskaan voi syntejä ottaa pois.

And every priest standeth daily ministering and offering oftentimes the same sacrifices, which can never take away sins:

Mutta kuin tämä oli yhden ijankaikkisesti kelpaavan uhrin syntein edestä uhrannut, istuu hän nyt Jumalan oikialla kädellä,

But this man, after he had offered one sacrifice for sins for ever, sat down on the right hand of God;

Ja odottaa, että hänen vihollisensa pannaan hänen jalkainsa astinlaudaksi.

From henceforth expecting till his enemies be made his footstool.

Sillä yhdellä uhrilla on hän ijankaikkisesti täydelliseksi tehnyt ne, jotka pyhitetään.

For by one offering he hath perfected for ever them that are sanctified.

Mutta sen todistaa myös meille itse Pyhä Henki, sillä että hän ennen sanoi:

Whereof the Holy Ghost also is a witness to us: for after that he had said before,

Tämä on se Testamentti, jonka minä tahdon heille tehdä niiden päiväin jälkeen, sanoo Herra: minä tahdon antaa minun lakini heidän sydämiinsä, ja heidän mieliinsä minä ne kirjoitan,

This is the covenant that I will make with them after those days, saith the Lord, I will put my laws into their hearts, and in their minds will I write them;

Ja heidän syntejänsä ja vääryyttänsä en minä enempi tahdo muistaa.

And their sins and iniquities will I remember no more.

Mutta kussa näiden anteeksiantamus on, siinä ei silleen uhria syntein edestä ole.

Now where remission of these is, there is no more offering for sin.

Että siis meillä, rakkaat veljet, on vapaus mennä pyhään, Jesuksen veren kautta.

Having therefore, brethren, boldness to enter into the holiest by the blood of Jesus,

Jonka hän meille on valmistanut uudeksi ja eläväksi tieksi, esiripun kautta, se on: hänen lihansa kautta,

By a new and living way, which he hath consecrated for us, through the veil, that is to say, his flesh;

Ja meillä on yksi suuri Pappi, Jumalan huoneen haltia;

And having an high priest over the house of God;

Niin käykäämme hänen tykönsä totisella sydämellä, täydellä uskolla, priiskotetut meidän sydämissämme, (ja päästetyt) pahasta omastatunnosta,

Let us draw near with a true heart in full assurance of faith, having our hearts sprinkled from an evil conscience, and our bodies washed with pure water.

Ja pestyt ruumiin puolesta puhtaalla vedellä, ja pitäkäämme horjumatoin toivon tunnustus: (sillä se on uskollinen, joka ne lupasi),

Let us hold fast the profession of our faith without wavering; (for he is faithful that promised;)

Ja ottakaamme vaari toinen toisestamme, että me ahkeroitsemme rakkaudesta ja hyvistä töistä,

And let us consider one another to provoke unto love and to good works:

Ei antain ylön yhteistä seurakuntaa, niinkuin muutamain tapa on, vaan neuvokaat teitänne keskenänne, ja sitä enemmin kuin te näette sen päivän lähestyvän.

Not forsaking the assembling of ourselves together, as the manner of some is; but exhorting one another: and so much the more, as ye see the day approaching.

Sillä jos me ehdollamme sitte syntiä teemme, kuin me olemme totuuden tuntoon tulleet, niin ei meillä ole enään yhtään uhria syntein edestä,

For if we sin wilfully after that we have received the knowledge of the truth, there remaineth no more sacrifice for sins,

Vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka vastahakoiset syövä on.

But a certain fearful looking for of judgment and fiery indignation, which shall devour the adversaries.

Jos joku Moseksen lain rikkoo, hänen pitää ilman armoa kuoleman kahden taikka kolmen todistajan kautta.

He that despised Moses' law died without mercy under two or three witnesses:

Kuinka paljoa enemmän rangaistuksen te luulette sen ansainneen, joka Jumalan Pojan jaloilla tallaa ja Testamentin veren saastuttaa, jonka kautta hän pyhitetty on, ja armon Henkeä pilkkaa?

Of how much sorer punishment, suppose ye, shall he be thought worthy, who hath trodden under foot the Son of God, and hath counted the blood of the covenant, wherewith he was sanctified, an unholy thing, and hath done despite unto the Spirit of grace?

Sillä me tunnemme hänen, joka sanoi: minun on kosto, minä tahdon kostaa, sanoo Herra; ja taas: Herra on kansansa tuomitseva.

For we know him that hath said, Vengeance belongeth unto me, I will recompense, saith the Lord. And again, The Lord shall judge his people.

Hirmuinen on langeta elävän Jumalan käsiin.

It is a fearful thing to fall into the hands of the living God.

Muistakaa siis entisiä päiviä, joina te valistetut olitte ja kärsitte monen vaivan kilvoituksen:

But call to remembrance the former days, in which, after ye were illuminated, ye endured a great fight of afflictions;

Puolittain silloin, kuin te sekä pilkkain että tuskain kautta kaikille ihmeeksi olitte: puolittain, kuin te niiden kanssa osalliset olitte, joille myös niin kävi.

Partly, whilst ye were made a gazingstock both by reproaches and afflictions; and partly, whilst ye became companions of them that were so used.

Sillä te olette myös niistä vaivoista, jotka minun siteistäni tapahtuivat, osalliset olleet, ja teidän hyvyytenne raatelemisen olette te ilolla kärsineet, tietäen, että teillä on parempi ja pysyväisempi tavara taivaissa.

For ye had compassion of me in my bonds, and took joyfully the spoiling of your goods, knowing in yourselves that ye have in heaven a better and an enduring substance.

Älkäät siis heittäkö pois teidän uskallustanne, jolla suuri palkan makso on.

Cast not away therefore your confidence, which hath great recompence of reward.

Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte.

For ye have need of patience, that, after ye have done the will of God, ye might receive the promise.

Sillä vähän hetken perästä tulee se, joka tuleva on, ja ei viivyttele.

For yet a little while, and he that shall come will come, and will not tarry.

Mutta vanhurskas elää uskosta: ja joka välttää, siihen ei minun sieluni mielisty.

Now the just shall live by faith: but if any man draw back, my soul shall have no pleasure in him.

Mutta emme ole ne, jotka meitämme kadotukseen vältämme, vaan jotka uskomme sielun tallella pitämiseen.

But we are not of them who draw back unto perdition; but of them that believe to the saving of the soul.