Psalms 55

Aŭskultu, ho Dio, mian preĝon, Kaj ne kaŝu Vin de mia petego.

Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.

Atentu min, kaj respondu al mi; Mi ĝemas en mia malĝojo, kaj mi ploregas,

Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;

Pro la kriado de la malamiko, Pro la premado de la malbonulo, Ĉar ili preparas kontraŭ mi malicon Kaj kolere min malamas.

Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.

Mia koro tremas en mi; Kaj teruroj de morto min atakis;

Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.

Timo kaj tremo venis sur min, Kaj konsternego min kovris.

Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.

Kaj mi diris: Ho, se mi havus flugilojn kiel kolombo! Mi forflugus kaj mi ie ekloĝus;

Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!

Malproksimen mi foriĝus, Mi ekloĝus en dezerto. Sela.

Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!

Mi rapidus al rifuĝejo For de ventego kaj fulmotondro.

Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.

Pereigu, ho mia Sinjoro, disigu ilian langon; Ĉar mi vidas rabadon kaj malpacon en la urbo.

Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.

Tage kaj nokte ili ĉirkaŭas ĝiajn murojn; Kaj malbonfaroj estas interne de ĝi;

He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.

Pereigemo estas interne de ĝi, Kaj trompo kaj falso ne forlasas ĝian straton.

Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.

Ne malamiko min ja insultas — mi tion tolerus; Ne mia malamanto tenas sin grande kontraŭ mi — mi kaŝus min de li;

Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.

Sed vi, kiu estas tia sama homo, kiel mi, Mia amiko, mia kamarado,

Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:

Vi, kun kiu ni kune intime paroladis, Iradis en la domon de Dio en la homamaso.

Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.

La morto ilin kaptu, Ili iru vivaj en Ŝeolon; Ĉar malbonagado estas en iliaj loĝejoj, en ilia mezo.

Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.

Mi vokas al Dio, Kaj la Eternulo min savos.

Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.

Vespere kaj matene kaj tagmeze mi plendas kaj ĝemas; Kaj Li aŭskultas mian voĉon.

Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.

Li liberigis pace mian animon de atako kontraŭ mi, Kiam ili grandanombre estis kontraŭ mi.

Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.

Dio aŭskultos, kaj Li humiligos ilin, La vivanto de eterne; Sela. Ĉar ili ne ŝanĝiĝas Kaj ili ne timas Dion.

Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.

Li metis sian manon sur siajn amikojn, Li rompis sian interligon;

He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.

Pli glata ol butero estas lia buŝo, Sed milito estas en lia koro; Liaj vortoj estas pli delikataj ol oleo, Sed ili estas nudigitaj glavoj.

Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.

Metu vian ŝarĝon sur la Eternulon, Kaj Li vin subtenos; Neniam Li lasos fali piulon.

Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.

Vi, ho Dio, malsuprenigos ilin en la foson de pereo; La homoj de sango kaj falso ne atingos la duonon de siaj tagoj; Sed mi fidas Vin.

Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.