Psalms 55

Au chef des chantres. Avec instruments à cordes. Cantique de David. O Dieu! prête l'oreille à ma prière, Et ne te dérobe pas à mes supplications!

Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.

Ecoute-moi, et réponds-moi! J'erre çà et là dans mon chagrin et je m'agite,

Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;

A cause de la voix de l'ennemi et de l'oppression du méchant; Car ils font tomber sur moi le malheur, Et me poursuivent avec colère.

Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.

Mon coeur tremble au dedans de moi, Et les terreurs de la mort me surprennent;

Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.

La crainte et l'épouvante m'assaillent, Et le frisson m'enveloppe.

Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.

Je dis: Oh! si j'avais les ailes de la colombe, Je m'envolerais, et je trouverais le repos;

Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!

Voici, je fuirais bien loin, J'irais séjourner au désert; -Pause.

Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!

Je m'échapperais en toute hâte, Plus rapide que le vent impétueux, que la tempête.

Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.

Réduis à néant, Seigneur, divise leurs langues! Car je vois dans la ville la violence et les querelles;

Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.

Elles en font jour et nuit le tour sur les murs; L'iniquité et la malice sont dans son sein;

He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.

La méchanceté est au milieu d'elle, Et la fraude et la tromperie ne quittent point ses places.

Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.

Ce n'est pas un ennemi qui m'outrage, je le supporterais; Ce n'est pas mon adversaire qui s'élève contre moi, Je me cacherais devant lui.

Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.

C'est toi, que j'estimais mon égal, Toi, mon confident et mon ami!

Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:

Ensemble nous vivions dans une douce intimité, Nous allions avec la foule à la maison de Dieu!

Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.

Que la mort les surprenne, Qu'ils descendent vivants au séjour des morts! Car la méchanceté est dans leur demeure, au milieu d'eux.

Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.

Et moi, je crie à Dieu, Et l'Eternel me sauvera.

Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.

Le soir, le matin, et à midi, je soupire et je gémis, Et il entendra ma voix.

Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.

Il me délivrera de leur approche et me rendra la paix, Car ils sont nombreux contre moi.

Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.

Dieu entendra, et il les humiliera, Lui qui de toute éternité est assis sur son trône; -Pause. Car il n'y a point en eux de changement, Et ils ne craignent point Dieu.

Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.

Il porte la main sur ceux qui étaient en paix avec lui, Il viole son alliance;

He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.

Sa bouche est plus douce que la crème, Mais la guerre est dans son coeur; Ses paroles sont plus onctueuses que l'huile, Mais ce sont des épées nues.

Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.

Remets ton sort à l'Eternel, et il te soutiendra, Il ne laissera jamais chanceler le juste.

Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.

Et toi, ô Dieu! tu les feras descendre au fond de la fosse; Les hommes de sang et de fraude N'atteindront pas la moitié de leurs jours. C'est en toi que je me confie.

Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.