Psalms 55

Een onderwijzing van David, voor den opperzangmeester, op de Neginoth.

Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.

O God! neem mijn gebed ter oren, en verberg U niet voor mijn smeking.

Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;

Merk op mij, en verhoor mij; ik bedrijf misbaar in mijn klacht, en maak getier;

Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.

Om den roep des vijands, vanwege de beangstiging des goddelozen; want zij schuiven ongerechtigheid op mij, en in toorn haten zij mij.

Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.

Mijn hart smart in het binnenste van mij, en verschrikkingen des doods zijn op mij gevallen.

Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.

Vrees en beving komt mij aan, en gruwen overdekt mij;

Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!

Zodat ik zeg: Och, dat mij iemand vleugelen, als ener duive, gave! ik zou henenvliegen, waar ik blijven mocht.

Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!

Ziet, ik zou ver wegzwerven, ik zou vernachten in de woestijn. Sela.

Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.

Ik zou haasten, dat ik ontkwame, van den drijvenden wind, van den storm.

Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.

Verslind hen, HEERE! deel hun tong; want ik zie wrevel en twist in de stad.

He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.

Dag en nacht omringen zij haar op haar muren; en ongerechtigheid en overlast is binnen in haar.

Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.

Enkel verderving is binnen in haar; en list en bedrog wijkt niet van haar straat.

Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.

Want het is geen vijand, die mij hoont, anders zou ik het hebben gedragen; het is mijn hater niet, die zich tegen mij groot maakt, anders zou ik mij voor hem verborgen hebben.

Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:

Maar gij zijt het, o mens, als van mijn waardigheid, mijn leidsman en mijn bekende!

Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.

Wij, die te zamen in zoetigheid heimelijk raadpleegden; wij wandelden in gezelschap ten huize Gods.

Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.

Dat hun de dood als een schuldeiser overvalle, dat zij als levend ter helle nederdalen; want boosheden zijn in hun woning, in het binnenste van hen.

Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.

Mij aangaande, ik zal tot God roepen, en de HEERE zal mij verlossen.

Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.

Des avonds, en des morgens, en des middags zal ik klagen en getier maken; en Hij zal mijn stem horen.

Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.

Hij heeft mijn ziel in vrede verlost van den strijd tegen mij; want met menigte zijn zij tegen mij geweest.

Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.

God zal horen, en zal hen plagen, als die van ouds zit, Sela; dewijl bij hen gans geen verandering is, en zij God niet vrezen.

He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.

Hij slaat zijn handen aan degenen, die vrede met Hem hadden; hij ontheiligt Zijn verbond.

Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.

Zijn mond is gladder dan boter, maar zijn hart is krijg; zijn woorden zijn zachter dan olie, maar dezelve zijn blote zwaarden.

Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.

Werp uw zorg op den HEERE, en Hij zal u onderhouden; Hij zal in eeuwigheid niet toelaten, dat de rechtvaardige wankele. Maar Gij, o God! zult die doen nederdalen in den put des verderfs; de mannen des bloeds en bedrogs zullen hun dagen niet ter helft brengen; ik, daarentegen, zal op U vertrouwen.

Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.