Psalms 34

Her zaman RAB’be övgüler sunacağım, Övgüsü dilimden düşmeyecek.

Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.

RAB’le övünürüm, Mazlumlar işitip sevinsin!

Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.

Benimle birlikte RAB’bin büyüklüğünü duyurun, Adını birlikte yüceltelim.

Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.

RAB’be yöneldim, yanıt verdi bana, Bütün korkularımdan kurtardı beni.

Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.

O’na bakanların yüzü ışıl ışıl parlar, Yüzleri utançtan kızarmaz.

Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.

Bu mazlum yakardı, RAB duydu, Bütün sıkıntılarından kurtardı onu.

Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.

RAB’bin meleği O’ndan korkanların çevresine ordugah kurar, Kurtarır onları.

Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.

[] Tadın da görün, RAB ne iyidir, Ne mutlu O’na sığınan adama!

Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.

RAB’den korkun, ey O’nun kutsalları, Çünkü O’ndan korkanın eksiği olmaz.

Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.

Genç aslanlar bile aç ve muhtaç olur; Ama RAB’be yönelenlerden hiçbir iyilik esirgenmez.

Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.

Gelin, ey çocuklar, dinleyin beni: Size RAB korkusunu öğreteyim.

Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.

[] Kim yaşamdan zevk almak, İyi günler görmek istiyorsa,

Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?

Dilini kötülükten, Dudaklarını yalandan uzak tutsun.

Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.

Kötülükten sakının, iyilik yapın; Esenliği amaçlayın, ardınca gidin.

Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.

RAB’bin gözleri doğru kişilerin üzerindedir, Kulakları onların yakarışına açıktır.

Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.

RAB kötülük yapanlara karşıdır, Onların anısını yeryüzünden siler.

Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.

Doğrular yakarır, RAB duyar; Bütün sıkıntılarından kurtarır onları.

Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.

RAB gönlü kırıklara yakındır, Ruhu ezikleri kurtarır.

Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.

Doğrunun dertleri çoktur, Ama RAB hepsinden kurtarır onu.

Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.

[] Bütün kemiklerini korur, Hiçbiri kırılmaz.

Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.

Kötü insanın sonu kötülükle biter, Cezasını bulur doğrulardan nefret edenler.

Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.

RAB kullarını kurtarır, O’na sığınanların hiçbiri ceza görmez.

Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.