I Chronicles 16

Kuin he Jumalan arkin olivat kantaneet sisälle, asettivat he sen keskelle majaa, jonka David oli valmistanut, ja uhrasivat polttouhria ja kiitosuhria Jumalan edessä.

De førte så Guds Pagts Ark ind og stillede den midt i det Telt, David havde rejst den; og de ofrede Brændofre og Takofre for Guds Åsyn.

Ja kuin David oli täyttänyt polttouhrit ja kiitosuhrit, siunasi hän kansaa Herran nimeen,

Og da David var færdig med Brændofrene og Takofrene, velsignede han Folket i HERRENs Navn

Ja jakoi jokaiselle Israelissa sekä miehille että vaimoille, jokaiselle leivän ja kappaleen lihaa ja mitan viinaa.

og uddelte til hver enkelt Israelit, både Mand og Kvinde, en Brødskive, et Stykke Kød og en Rosinkage.

Ja hän asetti Herran arkin eteen muutamia Leviläisiä palveliaksi, ylistämään, kiittämään ja kunnioittamaan Herraa Israelin Jumalaa.

Foran HERRENs Ark stillede han nogle af Leviterne til at gøre Tjeneste og til at takke, love og prise HERREN, Israels Gud;

Ne olivat: Asaph ensimäinen, Sakaria toinen, Jeiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obededom ja Jeiel, psaltarein ja harppuin kanssa; mutta Asaph kiliseväisten symbalein kanssa;

Asaf var Leder, og næst efter ham kom Zekarja, så Uzziel, Sjemiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom og Je'iel med Harper og Citre, medens Asaf lod Cymblerne klinge,

Ja Benaja ja Jehasiel papit, vaskitorvilla, aina Jumalan liitonarkin edessä.

og Præsterne Benaja og Jahaziel stadig blæste i Trompeterne foran Guds Pagts Ark.

Sinä päivänä asetti David ensisti kiittämään Herraa, Asaphin ja hänen veljeinsä kautta.

Den Dag, ved den Lejlighed, overdrog David for første Gang Asaf og hans Brødre at lovsynge HERREN.

Kiittäkäät Herraa ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa;

Pris HERREN, påkald hans Navn, gør hans Gerninger kendte blandt Folkeslag!

Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeellisistä töistänsä!

Syng og spil til hans Pris, tal om alle hans Undere,

Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä, niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!

ros jer af hans hellige Navn, eders Hjerte glæde sig, I, som søger HERREN,

Etsikäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät hänen kasvojansa alati!

spørg efter HERREN og hans Magt, søg bestandig hans Åsyn;

Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja suunsa tuomioita,

kom i Hu de Undere, han øved, hans Tegn og hans Munds Domme,

Te Israelin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset!

I, hans Tjener, Israels Sæd. hans udvalgte, Jakobs Sønner!

Hänpä on Herra meidän Jumalamme, hän tuomitsee kaikessa maailmassa.

Han, HERREN, er vor Gud, hans Domme når ud over Jorden;

Muistakaat ijankaikkisesti hänen liittoansa, mitä hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,

han ihukommer for evigt sin Pagt, i tusind Slægter sit Tilsagn,

Jonka hän teki Abrahamin kanssa ja hänen valaansa Isaakin kanssa;

Pagten. han slutted med Abraham, Eden, han tilsvor Isak:

Ja sääsi sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,

han holdt dem i Hævd som Ret for Jakob, en evig Pagt for Israel,

Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan;

idet han sagde: "Dig giver jeg Kana'ans Land som eders Arvelod."

Koska te vähät ja harvat olitte, ja muukalaiset siinä.

Da de kun var en liden Hob, kun få og fremmede der,

Ja he vaelsivat kansasta kansaan, ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

og vandred fra Folk til Folk, fra et Rige til et andet,

Eipä hän sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.

tillod han ingen at volde dem Men, men tugted for deres Skyld Konger:

Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät pahaa tehkö minun prophetailleni!

"Rør ikke mine Salvede, gør ikke mine Profeter ondt!"

Veisatkaat Herralle kaikki maa, julistakaat päivä päivältä hänen autuuttansa!

Syng for HERREN, al Jorden, fortæl om hans Frelse Dag efter dag;

Luetelkaat pakanain seassa hänen kunniaansa, kaikkein kansain seassa hänen ihmeitänsä!

kundgør hans Ære blandt Folkene, hans Undere blandt alle Folkeslag!

Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, peljättävä kaikkein jumalain seassa;

Thi stor og højlovet er HERREN, forfærdelig over alle Guder;

Sillä kaikki pakanain jumalat ovat epäjumalat; mutta Herra on taivaat tehnyt.

thi alle Folkeslagenes Guder er Afguder, HERREN er Himlens Skaber.

Kaunistus ja kunnia on hänen edessänsä, ja väkevyys ja ilo on hänen siassansa.

For hans Åsyn er Højhed og Hæder, Pris og Fryd i hans Helligdom.

Te kansain sukukunnat, tuokaat Herralle, tuokaat Herralle kunnia ja voima!

Giv HERREN, I Folkeslags Slægter, giv HERREN Ære og Pris,

Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaat lahjoja ja tulkaat hänen eteensä. Kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa!

giv HERREN hans Navns Ære, bring Gaver og kom for hans Åsyn, tilbed HERREN i helligt Skrud,

Peljätkäät häntä kaikki maailma; hän on maan vahvistanut, ettei se liiku.

bæv for hans Åsyn, al Jorden! Han grundfæsted Jorden, den rokkes ikke.

Taivaat iloitkaan ja maa riemuitkaan, sanottakaan pakanain seassa, että Herra hallitsee!

Himlen glæde sig Jorden juble, det lyde blandt Folkene: "HERREN har vist, han er Konge!"

Meri pauhatkaan ja mitä siinä on, kedot iloitkaan ja kaikki, mitä sen päällä on.

Havet med dets Fylde bruse, Marken juble og alt, hvad den bærer.

Ja ihastukaan kaikki puut metsissä Herran edessä; sillä hän tulee tuomitsemaan maata.

Da fryder sig Skovens Træer for HERRENs Åsyn, thi han kommer, han kommer at dømme Jorden.

Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa on ijankaikkinen!

Lov HERREN, thi han er god, og hans Miskundhed varer evindelig!

Ja sanokaat: auta meitä Jumala, meidän vapahtajamme, ja kokoa meitä ja kehitä meitä pakanoista, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäs ja kerskaisimme sinun kiitoksessas.

Og sig: "Frels os, vor Frelses Gud, saml os og fri os fra Folkene, at vi må love dit hellige Navn; med Stolthed synge din Pris!"

Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen; ja kaikki kansa sanokaan: amen! ja kiittäkään Herraa!

Lovet være HERREN, Israels Gud, fra Evighed og til Evighed! Da sagde hele Folket: "Amen!" og: "Lov HERREN!"

Näin jätti hän Herran liitonarkin eteen Asaphin ja hänen veljensä, palvelemaan alinomati arkin edessä jokapäiväisessä työssä;

Så lod han Asaf og hans Brødre blive der foran HERRENs Pagts Ark for altid at gøre Tjeneste foran Arken efter hver Dags Behov;

Mutta Obededomin ja hänen kahdeksan veljeänsä seitsemättäkymmentä, ja Obededomin Jeditunin pojan ja Hossan, ovenvartiaksi.

og Obed-Edom, Jedituns Søn, og Hosa med deres Brødre, i alt otte og tresindstyve, lod han blive som Dørvogtere.

Ja papin Zadokin ja papit hänen veljensä pani hän Herran majan eteen Gibeonin korkeudelle,

Men Præsten Zadok og hans Brødre Præsterne lod han blive foran HERRENs Bolig på Oerhøjen i Gibeon

Tekemään päivä päivältä Herralle polttouhria polttouhrin alttarilla aamulla ja ehtoolla; kaiketi niinkuin kirjoitettu on Herran laissa, ja hän Israelille käskenyt oli;

for daglig, både Aften og Morgen, at ofre HERREN Brændofre på Brændofferalteret ganske som det er foreskrevet i den Lov, HERREN havde pålagt Israel;

Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, ja muut valitut, nimeltänsä nimitetyt, kiittämään Herraa, että hänen laupiutensa on ijankaikkisesti;

og sammen med dem Heman og Jedutun og de øvrige før nævnte udvalgte Mænd til at love HERREN med Ordene "thi hans Miskundhed varer evindelig!"

Ja Hemanin ja Jedutunin heidän kanssansa, vaskitorvilla ja symbaleilla soittamaan, ja Jumalan kanteleilla. Mutta Jedutunin pojat pani hän ovenvartiaksi.

Og de havde hos sig Trompeter og Cymbler til dem, der spillede, og instrumenter til Guds Sange; men Jedutuns Sønner var Dørvogtere.

Ja näin matkusti kaikki kansa kukin kotiansa; David myös palasi siunaamaan huonettansa.

Derpå gik alt Folket hver til sit, og David vendte hjem for at velsigne sit Hus.