Psalms 49

Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,

Zborovođi. Sinova Korahovih. Psalam.

Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.

Poslušajte ovo, svi narodi, čujte, svi stanovnici zemlje,

Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.

vi, djeco puka, i vi, odličnici, bogati i siromašni zajedno!

Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

Moja će usta zboriti mudrost, i moje srce misli razumne.

Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?

K poučnoj izreci priklonit ću uho, uz harfu ću izložit' svoju zagonetku.

Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

Što da se bojim u danima nesreće kad me opkoli zloba izdajica

Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.

koji se u blago svoje uzdaju i silnim se hvale bogatstvom?

Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,

TÓa nitko sebe ne može otkupit' ni za se dati Bogu otkupninu:

Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.

životu je cijena previsoka, i nikada je neće platiti

Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.

tko želi živjeti dovijeka i ne vidjeti jamu grobnu.

Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.

Jer, i mudri umiru, pogiba i luđak i bezumnik: bogatstvo svoje ostavlja drugima.

Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.

Grobovi im kuće zasvagda, stanovi njihovi od koljena do koljena, sve ako se zemlje nazivale imenima njihovim.

Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!

Čovjek koji nerazumno živi sličan je stoci koja ugiba.

He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.

Takav je put onih koji se ludo uzdaju, to je konac onih koji uživaju u sreći:

Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!

Poput stada redaju se u Podzemlju, smrt im je pastir, a dobri njima vladaju. Njihova će lika brzo nestati, Podzemlje će im biti postojbina.

Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.

A moju će dušu Bog ugrabiti Podzemlju iz pandža i milostivo me primiti.

Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.

Ne boj se ako se tko obogati i ako se poveća blago doma njegova:

Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.

kad umre, ništa neće ponijeti sa sobom, i blago njegovo neće s njime sići.

Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.

Ako se u životu držao sretnim - "Govorit će se da ti je dobro bilo!" -

Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.

i on će doći u skup otaca svojih, gdje svjetlosti više vidjeti neće. [ (Psalms 49:21) Čovjek koji nerazumno živi sličan je stoci koja ugiba. ]