Psalms 50

Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.

Psalam. Asafov. Bog nad bogovima, Jahve, govori i zove zemlju od izlaza sunčeva do zalaza.

Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.

Sa Siona predivnog Bog zablista:

Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.

Bog naš dolazi i ne šuti. Pred njim ide oganj što proždire, oko njega silna bjesni oluja.

Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.

On zove nebesa odozgo i zemlju da sudi narodu svojemu:

Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.

"Saberite mi sve pobožnike koji žrtvom Savez sa mnom sklopiše!"

Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, Sela!

Nebesa objavljuju pravednost njegovu: on je Bog sudac!

Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,

"Slušaj, narode moj, ja ću govoriti, o Izraele, svjedočit ću protiv tebe: ja, Bog - Bog tvoj!

Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.

Ne korim te zbog žrtava tvojih - paljenice su tvoje svagda preda mnom.

En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;

Neću od doma tvog' uzet junca, ni jaraca iz tvojih torova:

Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.

tÓa moje su sve životinje šumske, tisuće zvjeradi u gorama mojim.

Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.

Znam sve ptice nebeske, moje je sve što se miče u poljima.

Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.

Kad bih ogladnio, ne bih ti rekao, jer moja je zemlja i sve što je ispunja.

Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?

Zar da ja jedem meso bikova ili da pijem krv jaraca?

Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;

Prinesi Bogu žrtvu zahvalnu, ispuni Višnjemu zavjete svoje!

Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.

I zazovi me u dan tjeskobe: oslobodit ću te, a ti ćeš me slaviti."

Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?

A grešniku Bog progovara: "Što tumačiš naredbe moje, što mećeš u usta Savez moj?

Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.

Ti, komu stega ne prija, te riječi moje iza leđa bacaš?

Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.

Kad tata vidiš, s njime se bratimiš i družiš se s preljubnicima.

Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.

Svoja si usta predao pakosti, a jezik ti plete prijevare.

Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.

U društvu na brata govoriš i kaljaš sina matere svoje.

Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.

Sve si to činio, a ja da šutim? Zar misliš da sam ja tebi sličan? Pokarat ću te i stavit ću ti sve to pred oči."

Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.

Shvatite ovo svi vi koji Boga zaboraviste, da vas ne pograbim i nitko vas spasiti neće.

Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.

Pravo me štuje onaj koji prinosi žrtvu zahvalnu: i onomu koji hodi stazama pravim - njemu ću pokazati spasenje svoje.