Mark 15

Ja kohta aamulla varhain pitivät ylimmäiset papit neuvoa vanhimpain ja kirjanoppineitten kanssa ja kaikki raati, ja veivät pois Jesuksen sidottuna ja antoivat ylön Pilatukselle.

Odmah izjutra glavari svećenički zajedno sa starješinama i pismoznancima - cijelo Vijeće - upriličili su vijećanje pa Isusa svezali, odveli i predali Pilatu.

Ja Pilatus kysyi häneltä: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

I upita ga Pilat: "Ti li si kralj židovski?" On mu odgovori: "Ti kažeš."

Ja ylimmäiset papit kantoivat hänen päällensä paljon.

I glavari ga svećenički teško optuživahu.

Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi: etkös mitään vastaa? Katso, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat.

Pilat ga opet upita: "Ništa ne odgovaraš? Gle, koliko te optužuju."

Mutta ei Jesus sitte ensinkään vastannut, niin että Pilatus ihmetteli.

A Isus ništa više ne odgovori te se Pilat čudio.

Mutta juhlana päästi hän heille yhden vangin irralle, kenenkä he anoivat.

O Blagdanu bi im pustio uznika koga bi zaiskali.

Niin oli yksi nimeltä Barabbas, joka oli sidottu kapinan nostajitten kanssa, jotka kapinassa murhan tehneet olivat.

A zajedno s pobunjenicima koji u pobuni počiniše umorstvo bijaše u okove bačen čovjek zvani Baraba.

Ja kansa huusi ja rupesi häntä rukoilemaan, että hän tekis niinkuin hän aina heille tehnyt oli.

I uziđe svjetina te poče od Pilata iskati ono što im običavaše činiti.

Niin Pilatus vastasi heitä, sanoen: tahdotteko, että minä päästän teille Juudalaisten kuninkaan?

A on im odgovori: "Hoćete li da vam pustim kralja židovskoga?"

(Sillä hän tiesi, että ylimmäiset papit olivat hänen kateudesta antaneet ylön.)

Znao je doista da ga glavari svećenički bijahu predali iz zavisti.

Mutta ylimmäiset papit yllyttivät kansaa, että hän heille ennen päästäis Barabbaan.

Ali glavari svećenički podjare svjetinu da traži neka im radije pusti Barabu.

Niin Pilatus vastasi ja taas sanoi heille: mitä te siis tahdotte, että minun pitää tälle tekemän, jonka te Juudalaisten kuninkaaksi kutsutte?

Pilat ih opet upita: "Što dakle da učinim s ovim kojega zovete kraljem židovskim?"

Niin he taas huusivat: ristiinnaulitse häntä.

A oni opet povikaše: "Raspni ga!"

Mutta Pilatus sanoi heille: mitäs hän pahaa on tehnyt? Mutta he huusivat vielä kovemmin: ristiinnaulitse häntä.

Reče im Pilat: "Ta što je zla učinio?" Povikaše još jače: "Raspni ga!"

Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa ja päästi heille Barabbaan. Ja Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi ylös ristiinnaulittaa.

Hoteći ugoditi svjetini, Pilat im pusti Barabu, a Isusa izbičeva i preda da se razapne.

Niin huovit veivät hänen raastupaan ja kutsuivat kokoon kaiken joukon,

Vojnici ga odvedu u unutarnjost dvora, to jest u pretorij, pa sazovu cijelu četu

Ja puettivat hänen purpuraan ja panivat hänen päähänsä väännetyn orjantappuraisen kruunun,

i zaogrnu ga grimizom; spletu trnov vijenac i stave mu na glavu

Ja rupesivat häntä tervehtimään: terve Juudalaisten kuningas!

te ga stanu pozdravljati: "Zdravo, kralju židovski!"

Ja he löivät häntä päähän ruovolla ja sylkivät hänen päällensä, panivat polvillensa ja kumartaen rukoilivat häntä.

I udarahu ga trskom po glavi, pljuvahu po njemu i klanjahu mu se prigibajući koljena.

Ja kuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purpuran, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ulos ristiinnaulittaa.

A pošto ga izrugaše, svukoše mu grimiz i obukoše mu njegove haljine. I izvedu ga da ga razapnu.

Ja niin he vaativat yhden, joka ohitse kävi (ja tuli pellolta, Simonin Kyreniläisen, Aleksanderin ja Rufin isän), kantamaan hänen ristiänsä.

I prisile nekog prolaznika koji je dolazio s polja, Šimuna Cirenca, oca Aleksandrova i Rufova, da mu ponese križ.

Ja he veivät hänen siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on niin paljo kuin Pääkallon paikka,

I dovuku ga na mjesto Golgotu, što znači Lubanjsko mjesto.

Ja he antoivat hänelle viinaa juoda myrrhamilla sekoitettua. Vaan ei hän ottanut.

I nuđahu mu piti namirisana vina, ali on ne uze.

Ja kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kunkin piti saaman.

Kad ga razapeše, razdijele među se haljine njegove bacivši za njih kocku - što će tko uzeti.

Mutta se oli kolmas hetki, kun he hänen ristiinnaulitsivat.

A bijaše treća ura kad ga razapeše.

Ja oli päällekirjoitettu hänen syynsä kirjoitus: JUUDALAISTEN KUNINGAS.

Bijaše napisan i natpis o njegovoj krivici: "Kralj židovski."

Ja he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yhden hänen oikialle ja toisen vasemmalle puolellensa.

A zajedno s njime razapnu i dva razbojnika, jednoga njemu zdesna, drugoga slijeva.

Ja niin täytettiin se kirjoitus, joka sanoo: ja hän on pahantekiäin sekaan luettu.

#

Ja ne, jotka siitä ohitse kävivät, pilkkasivat häntä ja vääntelivät päätänsä, sanoen: voi sinuas, joka templin maahan jaotat ja kolmena päivänä rakennat ylös!

Prolaznici su ga pogrđivali mašući glavama: "Ej, ti, koji razvaljuješ Hram i sagradiš ga za tri dana,

Vapahda itses ja astu alas rististä.

spasi sam sebe, siđi s križa!"

Niin myös ylimmäiset papit pilkkasivat häntä keskenänsä kirjanoppineiden kanssa, sanoen: muita hän autti, ei hän voi itsiänsä auttaa.

Slično i glavari svećenički s pismoznancima rugajući se govorahu jedni drugima: "Druge je spasio, sebe ne može spasiti!

Kristus, Israelin kuningas, astukaan nyt alas rististä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olivat, pilkkasivat häntä.

Krist, kralj Izraelov! Neka sad siđe s križa da vidimo i povjerujemo!" Vrijeđahu ga i oni koji bijahu s njim raspeti.

Mutta kuin kuudes hetki tuli, tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

A o šestoj uri tama nasta po svoj zemlji - sve do ure devete.

Ja yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on niin paljo kuin: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minut annoit ylön?

O devetoj uri povika Isus iza glasa: "Eloi, Eloi lama sabahtani?" To znači: "Bože moj, Bože moj, zašto si me ostavio?"

Ja kuin muutamat, jotka siinä seisoivat, sen kuulivat, sanoivat he: katso, hän huutaa Eliasta.

Neki od nazočnih čuvši to govorahu: "Gle, Iliju zove."

Niin juoksi yksi ja täytti sienen etikalla ja pani sen ruovon ympärille, taritsi hänen juoda, sanoen: pidäs! katsokaamme, tuleeko Elias häntä ottamaan pois.

A jedan otrča, natopi spužvu octom, natakne na trsku i pruži mu piti govoreći: "Pustite da vidimo hoće li doći Ilija da ga skine."

Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

A Isus zavapi jakim glasom i izdahnu.

Ja templin esivaate repesi kahtia, ylhäältä hamaan alas.

I zavjesa se hramska razdrije nadvoje, odozgor dodolje.

Mutta kuin päämies, joka siinä hänen kohdallansa seisoi, näki, että hän niin huutain henkensä antoi, sanoi hän: totisesti oli tämä ihminen Jumalan Poika.

A kad satnik koji stajaše njemu nasuprot vidje da tako izdahnu, reče: "Zaista, ovaj čovjek bijaše Sin Božji!"

Ja siellä oli myös vaimoja, jotka taampaa katselivat, joiden seassa oli Maria Magdalena ja Maria, vähemmän Jakobin ja Joseen äiti, ja Salome,

Izdaleka promatrahu i neke žene: među njima Marija Magdalena i Marija, majka Jakova Mlađega i Josipa, i Saloma -

Jotka myös häntä Galileassa seuranneet ja palvelleet olivat; ja monta muuta, jotka hänen kanssansa Jerusalemiin menneet olivat.

te su ga pratile kad bijaše u Galileji i posluživale mu - i mnoge druge koje uziđoše s njim u Jeruzalem.

Ja kuin jo ehtoo tuli (että valmistuspäivä oli, joka on esisabbatti),

A uvečer, budući da je bila Priprava, to jest predvečerje subote,

Tuli Joseph Arimatiasta, kunniallinen raatimies, joka myös odotti Jumalan valtakuntaa, hän rohkeni mennä Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista.

dođe Josip iz Arimateje, ugledan vijećnik, koji također isčekivaše kraljevstvo Božje: odvaži se, uđe k Pilatu i zaiska tijelo Isusovo.

Niin Pilatus ihmetteli, että hän jo kuollut oli, ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä, oliko hän jo aikaa kuollut.

Pilat se začudi da je već umro pa dozva satnika i upita ga je li odavna umro.

Ja kuin hän asian päämiehiltä ymmärsi, antoi hän Josephille ruumiin.

Kad sazna od satnika, darova Josipu tijelo.

Ja hän osti liinavaatteen, otti hänen alas ja kääri liinavaatteeseen, ja pani hänen hautaan, joka kallioon hakattu oli, ja vieritti kiven haudan ovelle.

Josip kupi platno, skine tijelo i zavije ga u platno te položi u grob, koji bijaše izduben iz stijene. I dokotrlja kamen na grobna vrata.

Mutta Maria Magdalena ja Joseen Maria katselivat, kuhunka hän pantiin.

A Marija Magdalena i Marija Josipova promatrahu kamo ga polažu.