Psalms 91

Aquele que habita no esconderijo do Altíssimo, à sombra do Todo-Poderoso descansará.

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

Direi do Senhor: Ele é o meu refúgio e a minha fortaleza, o meu Deus, em quem confio.

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Porque ele te livra do laço do passarinho, e da peste perniciosa.

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Ele te cobre com as suas penas, e debaixo das suas asas encontras refúgio; a sua verdade é escudo e broquel.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Não temerás os terrores da noite, nem a seta que voe de dia,

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

nem peste que anda na escuridão, nem mortandade que assole ao meio-dia.

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Mil poderão cair ao teu lado, e dez mil à tua direita; mas tu não serás atingido.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Somente com os teus olhos contemplarás, e verás a recompensa dos ímpios.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Porquanto fizeste do Senhor o teu refúgio, e do Altíssimo a tua habitação,

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

nenhum mal te sucederá, nem praga alguma chegará à tua tenda.

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

Porque aos seus anjos dará ordem a teu respeito, para te guardarem em todos os teus caminhos.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Eles te susterão nas suas mãos, para que não tropeces em alguma pedra.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

Pisarás o leão e a áspide; calcarás aos pés o filho do leão e a serpente.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Pois que tanto me amou, eu o livrarei; pô-lo-ei num alto retiro, porque ele conhece o meu nome.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Quando ele me invocar, eu lhe responderei; estarei com ele na angústia, livrá-lo-ei, e o honrarei.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Com longura de dias fartá-lo-ei, e lhe mostrarei a minha salvação.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.