Job 32

E aqueles três homens cessaram de responder a Jó; porque era justo aos seus próprios olhos.

Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.

Então se acendeu a ira de Eliú, filho de Baraquel, o buzita, da família de Rão; acendeu-se a sua ira contra Jó, porque este se justificava a si mesmo, e não a Deus.

Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,

Também contra os seus três amigos se acendeu a sua ira, porque não tinham achado o que responder, e contudo tinham condenado a Jó.

Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.

Ora, Eliú havia esperado para falar a Jó, porque eles eram mais idosos do que ele.

Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.

Quando, pois, Eliú viu que não havia resposta na boca daqueles três homens, acendeu-se-lhe a ira.

Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.

Então respondeu Eliú, filho de Baraquel, o buzita, dizendo: Eu sou de pouca idade, e vós sois, idosos; arreceei-me e temi de vos declarar a minha opinião.

Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.

Dizia eu: Falem os dias, e a multidão dos anos ensine a sabedoria.

Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.

Há, porém, um espírito no homem, e o sopro do Todo-Poderoso o faz entendido.

Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.

Não são os velhos que são os sábios, nem os anciãos que entendem o que é reto.

Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.

Pelo que digo: Ouvi-me, e também eu declararei a minha opinião.

Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.

Eis que aguardei as vossas palavras, escutei as vossas considerações, enquanto buscáveis o que dizer.

Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.

Eu, pois, vos prestava toda a minha atenção, e eis que não houve entre vós quem convencesse a Jó, nem quem respondesse às suas palavras;

Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.

pelo que não digais: Achamos a sabedoria; Deus é que pode derrubá-lo, e não o homem.

Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.

Ora ele não dirigiu contra mim palavra alguma, nem lhe responderei com as vossas palavras.

Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.

Estão pasmados, não respondem mais; faltam-lhes as palavras.

He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.

Hei de eu esperar, porque eles não falam, porque já pararam, e não respondem mais?

Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.

Eu também darei a minha resposta; eu também declararei a minha opinião.

Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.

Pois estou cheio de palavras; o espírito dentro de mim me constrange.

Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.

Eis que o meu peito é como o mosto, sem respiradouro, como odres novos que estão para arrebentar.

Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.

Falarei, para que ache alívio; abrirei os meus lábios e responderei:

Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.

Que não faça eu acepção de pessoas, nem use de lisonjas para com o homem.

En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.

Porque não sei usar de lisonjas; do contrário, em breve me levaria o meu Criador.

Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.