Psalms 139

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.

Al Músico principal: Salmo de David. OH JEHOVÁ, tú me has examinado y conocido.

Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.

Tú has conocido mi sentarme y mi levantarme, Has entendido desde lejos mis pensamientos.

Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.

Mi senda y mi acostarme has rodeado, Y estás impuesto en todos mis caminos.

Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.

Pues aun no está la palabra en mi lengua, Y he aquí, oh JEHOVÁ, tú la sabes toda.

Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.

Detrás y delante me guarneciste, Y sobre mí pusiste tu mano.

Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.

Más maravillosa es la ciencia que mi capacidad; Alta es, no puedo comprenderla.

Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?

¿Adónde me iré de tu espíritu? ¿Y adónde huiré de tu presencia?

Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.

Si subiere á los cielos, allí estás tú: Y si en abismo hiciere mi estrado, he aquí allí tú estás.

Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,

Si tomare las alas del alba, Y habitare en el extremo de la mar,

Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.

Aun allí me guiará tu mano, Y me asirá tu diestra.

Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.

Si dijere: Ciertamente las tinieblas me encubrirán; Aun la noche resplandecerá tocante á mí.

Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.

Aun las tinieblas no encubren de ti, Y la noche resplandece como el día: Lo mismo te son las tinieblas que la luz.

Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.

Porque tú poseíste mis riñones; Cubrísteme en el vientre de mi madre.

Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.

Te alabaré; porque formidables, maravillosas son tus obras: Estoy maravillado, Y mi alma lo conoce mucho.

Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.

No fué encubierto de ti mi cuerpo, Bien que en oculto fuí formado, Y compaginado en lo más bajo de la tierra.

Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.

Mi embrión vieron tus ojos, Y en tu libro estaban escritas todas aquellas cosas Que fueron luego formadas, Sin faltar una de ellas.

Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?

Así que ¡cuán preciosos me son, oh Dios, tus pensamientos! ¡Cuán multiplicadas son sus cuentas!

Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.

Si los cuento, multiplícanse más que la arena: Despierto, y aun estoy contigo.

Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.

De cierto, oh Dios, matarás al impío; Apartaos pues de mí, hombres sanguinarios.

Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).

Porque blasfemias dicen ellos contra ti: Tus enemigos toman en vano tu nombre

Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.

¿No tengo en odio, oh JEHOVÁ, á los que te aborrecen, Y me conmuevo contra tus enemigos?

Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.

Aborrézcolos con perfecto odio; Téngolos por enemigos.

Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.

Examíname, oh Dios, y conoce mi corazón: Pruébame y reconoce mis pensamientos:

Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.

Y ve si hay en mí camino de perversidad, Y guíame en el camino eterno.