Psalms 83

Ének; Aszáf zsoltára.

Asaphin Psalmi ja veisu. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.

Isten, ne vesztegelj, ne hallgass és ne nyugodjál, Isten!

Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.

Mert ímé, háborognak ellenségeid, s gyűlölőid fejöket emelik.

He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,

Néped ellen álnok tanácsot gondolnak s védenczeid ellen terveket szőnek.

Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.

Ezt mondják: Jertek, veszessük el őket, hogy ne legyenek nemzet, hogy ne emlegessék többé Izráel nevét!

Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:

Mert tanácskoztak együtt, egy szívvel; szövetséget kötöttek ellened:

Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,

Az Edomiták és Ismáeliták sátrai, a Moábiták és Hagarénusok;

Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.

A Gebaliták, Ammoniták és Amálekiták, a Filiszteusok Tyrus lakosaival együtt.

Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, Sela!

Az asszir is szövetkezett velök, segítőjévé lettek a Lót fiainak. Szela.

Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;

Úgy bánj velök, mint Midjánnal, mint Siserával, mint Jábinnal a Kison patakjánál!

Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.

A kik elvesztek vala Endornál, *és* a föld szemetjévé lőnek.

Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,

Tedd őket, fejedelmöket olyanokká, mint Orebet s mint Zeébet, Zebahot és Szalmunát, minden felkentjökkel,

Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.

A kik ezt mondták: Foglaljuk el magunknak az Isten hajlékait!

Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.

Én Istenem! Tedd őket olyanokká, a milyen a porfelhő, *és *a milyen a polyva a szél előtt;

Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;

Olyanokká, mint a tűz, a mely meggyújtja az erdőt, és mint a láng, a mely elégeti a hegyeket.

Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.

Így kergesd őket a te szélvészeddel, és forgószeleddel így rettentsd őket!

Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.

Töltsd el orczájukat gyalázattal, hogy keressék Uram a te nevedet!

Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.

Szégyenüljenek meg és rémüljenek el örökké, és piruljanak és pusztuljanak, *Isten* az egész földön. * az egész földön. *

Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.