Psalms 9

Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.

victori pro morte filii canticum David confitebor Domino in toto corde meo narrabo omnia mirabilia tua

Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,

laetabor et gaudebo in te canam nomini tuo Altissimi

Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.

cum ceciderint inimici mei retrorsum et corruerint et perierint a facie tua

Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.

fecisti enim iudicium meum et causam meam sedisti super solium iudex iustitiae

Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.

increpuisti gentes periit impius nomen eorum delisti in sempiternum et iugiter

Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.

conpletae sunt solitudines in finem et civitates subvertisti periit memoria eorum cum ipsis

Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.

Dominus autem in sempiternum sedebit stabilivit ad iudicandum solium suum

Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.

et ipse iudicat orbem in iustitia iudicat populos in aequitatibus

Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.

et erit Dominus elevatio oppresso elevatio oportuna in angustia

Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.

et confident in te qui noverunt nomen tuum quoniam non dereliquisti quaerentes te Domine

Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.

cantate Domino habitatori Sion adnuntiate in populis commutationes eius

Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.

quoniam quaerens sanguinem eorum recordatus est nec oblitus est clamoris pauperum

Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;

misertus est mei Dominus vidit adflictionem meam ex inimicis meis

Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.

qui exaltat me de portis mortis ut narrem omnes laudes tuas in portis filiae Sion

Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.

exultabo in salutari tuo demersae sunt gentes in interitu quem fecerunt in rete quod absconderant captus est pes eorum

Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, Sela!

agnitus est Dominus iudicium faciens in opere manuum suarum corruit impius sonitu sempiterno

Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat.

convertantur impii in infernum omnes gentes quae oblitae sunt Deum

Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.

quoniam non in aeternum oblivioni erit pauper expectatio pauperum non peribit in perpetuum

Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.

surge Domine non confortetur homo iudicentur gentes ante faciem tuam

Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, Sela!

pone Domine terrorem eis sciant gentes homines se esse semper