Psalms 91

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

Celui qui demeure sous l'abri du Très-Haut Repose à l'ombre du Tout Puissant.

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Je dis à l'Eternel: Mon refuge et ma forteresse, Mon Dieu en qui je me confie!

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Car c'est lui qui te délivre du filet de l'oiseleur, De la peste et de ses ravages.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Il te couvrira de ses plumes, Et tu trouveras un refuge sous ses ailes; Sa fidélité est un bouclier et une cuirasse.

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

Tu ne craindras ni les terreurs de la nuit, Ni la flèche qui vole de jour,

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Ni la peste qui marche dans les ténèbres, Ni la contagion qui frappe en plein midi.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Que mille tombent à ton côté, Et dix mille à ta droite, Tu ne seras pas atteint;

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

De tes yeux seulement tu regarderas, Et tu verras la rétribution des méchants.

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

Car tu es mon refuge, ô Eternel! Tu fais du Très-Haut ta retraite.

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

Aucun malheur ne t'arrivera, Aucun fléau n'approchera de ta tente.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Car il ordonnera à ses anges De te garder dans toutes tes voies;

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

Ils te porteront sur les mains, De peur que ton pied ne heurte contre une pierre.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Tu marcheras sur le lion et sur l'aspic, Tu fouleras le lionceau et le dragon.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Puisqu'il m'aime, je le délivrerai; Je le protégerai, puisqu'il connaît mon nom.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Il m'invoquera, et je lui répondrai; Je serai avec lui dans la détresse, Je le délivrerai et je le glorifierai.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

Je le rassasierai de longs jours, Et je lui ferai voir mon salut.