Psalms 35

Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.

De David. Eternel! défends-moi contre mes adversaires, Combats ceux qui me combattent!

Tempaa kilpi ja keihäs, ja nouse minua auttamaan.

Saisis le petit et le grand bouclier, Et lève-toi pour me secourir!

Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minä olen apus.

Brandis la lance et le javelot contre mes persécuteurs! Dis à mon âme: Je suis ton salut!

Häpiään ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani väijyvät: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

Qu'ils soient honteux et confus, ceux qui en veulent à ma vie! Qu'ils reculent et rougissent, ceux qui méditent ma perte!

Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysätköön heitä pois.

Qu'ils soient comme la balle emportée par le vent, Et que l'ange de l'Eternel les chasse!

Heidän tiensä olkaan pimiä ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitä.

Que leur route soit ténébreuse et glissante, Et que l'ange de l'Eternel les poursuive!

Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.

Car sans cause ils m'ont tendu leur filet sur une fosse, Sans cause ils l'ont creusée pour m'ôter la vie.

Tulkoon hänelle vaiva, jota ei hän tiedä, ja verkko, jonka hän viritti, käsittäköön hänen: siihen hän langetkoon.

Que la ruine les atteigne à l'improviste, Qu'ils soient pris dans le filet qu'ils ont tendu, Qu'ils y tombent et périssent!

Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hänen avustansa.

Et mon âme aura de la joie en l'Eternel, De l'allégresse en son salut.

Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä, raadollisen ja köyhän raatelialtansa.

Tous mes os diront: Eternel! qui peut, comme toi, Délivrer le malheureux d'un plus fort que lui, Le malheureux et le pauvre de celui qui le dépouille?

Väärät todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitään tiedä.

De faux témoins se lèvent: Ils m'interrogent sur ce que j'ignore.

He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi.

Ils me rendent le mal pour le bien: Mon âme est dans l'abandon.

Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;

Et moi, quand ils étaient malades, je revêtais un sac, J'humiliais mon âme par le jeûne, Je priais, la tête penchée sur mon sein.

Minä käytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystäväni ja veljeni: niinkuin se joka äitiänsä murehtii, kävin minä kumarruksissa murhevaatteissa.

Comme pour un ami, pour un frère, je me traînais lentement; Comme pour le deuil d'une mère, je me courbais avec tristesse.

Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitänsä havaitsematta minua vastaan, he repivät ja ei lakkaa.

Puis, quand je chancelle, ils se réjouissent et s'assemblent, Ils s'assemblent à mon insu pour m'outrager, Ils me déchirent sans relâche;

Ulkokullattuin seassa, jotka leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat, kiristävät he hampaitansa minun päälleni.

Avec les impies, les parasites moqueurs, Ils grincent des dents contre moi.

Herra, kuinka kauvan sinä tätä katselet? Päästä siis sieluni heidän hävityksestänsä, ja yksinäiseni nuorista jalopeuroista.

Seigneur! Jusques à quand le verras-tu? Protège mon âme contre leurs embûches, Ma vie contre les lionceaux!

Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellä minä sinua ylistän.

Je te louerai dans la grande assemblée, Je te célébrerai au milieu d'un peuple nombreux.

Älä salli niiden iloita minusta, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, eli silmää iskeä, jotka minua ilman syytä vihaavat.

Que ceux qui sont à tort mes ennemis ne se réjouissent pas à mon sujet, Que ceux qui me haïssent sans cause ne m'insultent pas du regard!

Sillä ei he puhu ystävällisesti, vaan etsivät vääriä syitä hiljaisia vastaan maan päällä,

Car ils tiennent un langage qui n'est point celui de la paix, Ils méditent la tromperie contre les gens tranquilles du pays.

Ja levittävät kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellämme näemme.

Ils ouvrent contre moi leur bouche, Ils disent: Ah! ah! nos yeux regardent! -

Herra, sinä sen myös näet, älä siis vaiti ole: Herra, älä kaukana ole minusta.

Eternel, tu le vois! ne reste pas en silence! Seigneur, ne t'éloigne pas de moi!

Herää ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.

Réveille-toi, réveille-toi pour me faire justice! Mon Dieu et mon Seigneur, défends ma cause!

Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jälkeen, ettei he riemuitsisi minusta.

Juge-moi selon ta justice, Eternel, mon Dieu! Et qu'ils ne se réjouissent pas à mon sujet!

Älä salli heidän sydämissänsä sanoa: niin, niin me tahdomme; ja älä anna heidän sanoa: me olemme hänen nielleet.

Qu'ils ne disent pas dans leur coeur: Ah! voilà ce que nous voulions! Qu'ils ne disent pas: Nous l'avons englouti!

Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.

Que tous ensemble ils soient honteux et confus, Ceux qui se réjouissent de mon malheur! Qu'ils revêtent l'ignominie et l'opprobre, Ceux qui s'élèvent contre moi!

Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.

Qu'ils aient de l'allégresse et de la joie, Ceux qui prennent plaisir à mon innocence, Et que sans cesse ils disent: Exalté soit l'Eternel, Qui veut la paix de son serviteur!

Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittää sinua joka päivä.

Et ma langue célébrera ta justice, Elle dira tous les jours ta louange.