Psalms 116

Χαιρω οτι ο Κυριος εισηκουσε της φωνης μου, των δεησεων μου

Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

οτι εκλινε το ωτιον αυτου προς εμε και ενοσω ζω, θελω επικαλεισθαι αυτον.

Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

Πονοι θανατου με περιεκυκλωσαν, και στενοχωριαι του αδου με ευρηκαν θλιψιν και πονον απηντησα.

Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.

Και επεκαλεσθην το ονομα του Κυριου ω Κυριε, λυτρωσον την ψυχην μου.

Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

Ελεημων ο Κυριος και δικαιος και ευσπλαγχνος ο Θεος ημων.

Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

Ο Κυριος φυλαττει τους απλους εταλαιπωρηθην, και με εσωσεν.

Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

Επιστρεψον, ψυχη μου, εις την αναπαυσιν σου, διοτι ο Κυριος σε ευηργετησε.

Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

Διοτι ελυτρωσας την ψυχην μου εκ θανατου, τους οφθαλμους μου απο δακρυων, τους ποδας μου απο ολισθηματος.

Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

Θελω περιπατει ενωπιον του Κυριου εν γη ζωντων.

Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

Επιστευσα, δια τουτο ελαλησα εγω ημην σφοδρα τεθλιμμενος

Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

εγω ειπα εν τη εκπληξει μου, πας ανθρωπος ειναι ψευστης.

Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

Τι να ανταποδωσω εις τον Κυριον, δια πασας τας ευεργεσιας αυτου τας προς εμε;

Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

θελω λαβει το ποτηριον της σωτηριας και θελω επικαλεσθη το ονομα του Κυριου.

Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

Τας ευχας μου θελω αποδωσει εις τον Κυριον, τωρα ενωπιον παντος του λαου αυτου.

Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Πολυτιμος ενωπιον του Κυριου ο θανατος των οσιων αυτου.

Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.

Ναι, Κυριε διοτι ειμαι δουλος σου ειμαι δουλος σου, υιος της δουλης σου συ ελυσας τα δεσμα μου.

O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.

Εις σε θελω θυσιασει θυσιαν αινεσεως και το ονομα του Κυριου θελω επικαλεσθη.

Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.

Τας ευχας μου θελω αποδωσει εις τον Κυριον, τωρα εμπροσθεν παντος του λαου αυτου

Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,

εν ταις αυλαις του οικου του Κυριου, εν μεσω σου, Ιερουσαλημ. Αλληλουια.

Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!