Psalms 91

Yüceler Yücesi’nin barınağında oturan, Her Şeye Gücü Yeten’in gölgesinde barınır.

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

“O benim sığınağım, kalemdir” derim RAB için, “Tanrım’dır, O’na güvenirim.”

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Çünkü O seni avcı tuzağından, Ölümcül hastalıktan kurtarır.

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Seni kanatlarının altına alır, Onların altına sığınırsın. O’nun sadakati senin kalkanın, siperin olur.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Ne gecenin dehşetinden korkarsın, Ne gündüz uçan oktan, Ne karanlıkta dolaşan hastalıktan, Ne de öğleyin yok eden kırgından.

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

Ne gecenin dehşetinden korkarsın, Ne gündüz uçan oktan, Ne karanlıkta dolaşan hastalıktan, Ne de öğleyin yok eden kırgından.

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Yanında bin kişi, Sağında on bin kişi kırılsa bile, Sana dokunmaz.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Sen yalnız kendi gözlerinle seyredecek, Kötülerin cezasını göreceksin.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Sen RAB’bi kendine sığınak, Yüceler Yücesi’ni konut edindiğin için,

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

Başına kötülük gelmeyecek, Çadırına felaket yaklaşmayacak.

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

[] Çünkü Tanrı meleklerine buyruk verecek, Gideceğin her yerde seni korusunlar diye.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

[] Elleri üzerinde taşıyacaklar seni, Ayağın bir taşa çarpmasın diye.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

[] Aslanın, kobranın üzerine basıp geçeceksin, Genç aslanı, yılanı çiğneyeceksin.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

“Beni sevdiği için Onu kurtaracağım” diyor RAB, “Beni iyi tanıdığı için Ona kale olacağım.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Bana seslenince onu yanıtlayacağım, Sıkıntıda onun yanında olacağım, Kurtarıp yücelteceğim onu.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Onu uzun ömürle doyuracak, Ona kurtarışımı göstereceğim.”

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.