Psalms 91

Chi dimora nel ritiro dell’Altissimo alberga all’ombra dell’Onnipotente.

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

Io dico all’Eterno: Tu sei il mio rifugio e la mia fortezza, il mio Dio, in cui confido!

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Certo egli ti libererà dal laccio dell’uccellatore e dalla peste mortifera.

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Egli ti coprirà con le sue penne, e sotto le sue ali troverai rifugio. La sua fedeltà ti è scudo e targa.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Tu non temerai lo spavento notturno, né la saetta che vola di giorno,

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

né la peste che va attorno nelle tenebre, né lo sterminio che infierisce in pien mezzodì.

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Mille te ne cadranno al fianco, e diecimila alla destra; ma tu non ne sarai colpito.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Solo contemplerai coi tuoi occhi e vedrai la retribuzione degli empi.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Poiché tu hai detto: O Eterno, tu sei il mio rifugio; tu hai preso l’Altissimo per il tuo asilo,

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

male alcuno non ti coglierà, né piaga alcuna s’accosterà alla tua tenda.

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

Poiché egli comanderà ai suoi angeli di guardarti in tutte le tue vie.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Essi ti porteranno in palma di mano, che talora il tuo piè non urti in alcuna pietra.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

Tu camminerai sul leone e sull’aspide, calpesterai il leoncello e il serpente.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Poich’egli ha posta in me la sua affezione, io lo libererò; lo leverò in alto, perché conosce il mio nome.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Egli m’invocherà, ed io gli risponderò; sarò con lui nella distretta; lo libererò, e lo glorificherò.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Lo sazierò di lunga vita, e gli farò vedere la mia salvezza.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.