Psalms 116

Io amo l’Eterno perch’egli ha udito la mia voce e le mie supplicazioni.

Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

Poiché egli ha inclinato verso me il suo orecchio, io lo invocherò per tutto il corso dei miei giorni.

Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

I legami della morte mi aveano circondato, le angosce del soggiorno dei morti m’aveano còlto; io avevo incontrato distretta e cordoglio.

Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.

116:4

Ma io invocai il nome dell’Eterno: Deh, o Eterno, libera l’anima mia!

Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

116:5

L’Eterno è pietoso e giusto, e il nostro Dio è misericordioso.

Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

116:6

L’Eterno protegge i semplici; io ero ridotto in misero stato, egli mi ha salvato.

Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

116:7

Ritorna, anima mia, al tuo riposo, perché l’Eterno t’ha colmata di beni.

Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

116:8

Poiché tu hai liberata l’anima mia dalla morte, gli occhi miei da lacrime, i miei piedi da caduta.

Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

116:9

Io camminerò nel cospetto dell’Eterno, sulla terra dei viventi.

Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.