Psalms 91

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

Ο κατοικων υπο την σκεπην του Υψιστου υπο την σκιαν του Παντοκρατορος θελει διατριβει.

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Θελω λεγει προς τον Κυριον, Συ εισαι καταφυγη μου και φρουριον μου Θεος μου επ αυτον θελω ελπιζει.

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Διοτι αυτος θελει σε λυτρονει εκ της παγιδος των κυνηγων και εκ θανατηφορου λοιμου.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Με τα πτερα αυτου θελει σε σκεπαζει, και υπο τας πτερυγας αυτου θελεις εισθαι ασφαλης η αληθεια αυτου ειναι πανοπλια και ασπις.

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

Δεν θελεις φοβεισθαι απο φοβου νυκτερινου, την ημεραν απο βελους πετωμενου.

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

Απο θανατικου, το οποιον περιπατει εν σκοτει απο ολεθρου, οστις ερημονει εν μεσημβρια

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Χιλιας θελει πιπτει εξ αριστερων σου και μυριας εκ δεξιων σου πλην εις σε δεν θελει πλησιαζει.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Μονον με τους οφθαλμους σου θελεις θεωρει και θελεις βλεπει των ασεβων την ανταποδοσιν.

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

Επειδη συ τον Κυριον, την ελπιδα μου, τον Υψιστον εκαμες καταφυγιον σου,

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

δεν θελει συμβαινει εις σε κακον, και μαστιξ δεν θελει πλησιαζει εις την σκηνην σου.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Διοτι θελει προσταξει εις τους αγγελους αυτου περι σου, δια να σε διαφυλαττωσιν εν πασαις ταις οδοις σου.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

Θελουσι σε σηκονει επι των χειρων αυτων, δια να μη προσκοψης προς λιθον τον ποδα σου.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Θελεις πατησει επι λεοντα και επι ασπιδα θελεις καταπατησει σκυμνον και δρακοντα.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Επειδη εθεσεν εις εμε την αγαπην αυτου, δια τουτο θελω λυτρωσει αυτον θελω υψωσει αυτον, διοτι εγνωρισε το ονομα μου.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Θελει με επικαλεισθαι, και θελω εισακουει αυτου μετ αυτου θελω εισθαι εν θλιψει θελω λυτρονει αυτον και θελω δοξαζει αυτον.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

Θελω χορτασει αυτον μακροτητα ημερων και θελω δειξει εις αυτον την σωτηριαν μου.