Psalms 116

Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

Χαιρω οτι ο Κυριος εισηκουσε της φωνης μου, των δεησεων μου

Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

οτι εκλινε το ωτιον αυτου προς εμε και ενοσω ζω, θελω επικαλεισθαι αυτον.

Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.

Πονοι θανατου με περιεκυκλωσαν, και στενοχωριαι του αδου με ευρηκαν θλιψιν και πονον απηντησα.

Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

Και επεκαλεσθην το ονομα του Κυριου ω Κυριε, λυτρωσον την ψυχην μου.

Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

Ελεημων ο Κυριος και δικαιος και ευσπλαγχνος ο Θεος ημων.

Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

Ο Κυριος φυλαττει τους απλους εταλαιπωρηθην, και με εσωσεν.

Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

Επιστρεψον, ψυχη μου, εις την αναπαυσιν σου, διοτι ο Κυριος σε ευηργετησε.

Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

Διοτι ελυτρωσας την ψυχην μου εκ θανατου, τους οφθαλμους μου απο δακρυων, τους ποδας μου απο ολισθηματος.

Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

Θελω περιπατει ενωπιον του Κυριου εν γη ζωντων.

Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

Επιστευσα, δια τουτο ελαλησα εγω ημην σφοδρα τεθλιμμενος

Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

εγω ειπα εν τη εκπληξει μου, πας ανθρωπος ειναι ψευστης.

Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

Τι να ανταποδωσω εις τον Κυριον, δια πασας τας ευεργεσιας αυτου τας προς εμε;

Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

θελω λαβει το ποτηριον της σωτηριας και θελω επικαλεσθη το ονομα του Κυριου.

Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Τας ευχας μου θελω αποδωσει εις τον Κυριον, τωρα ενωπιον παντος του λαου αυτου.

Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.

Πολυτιμος ενωπιον του Κυριου ο θανατος των οσιων αυτου.

O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.

Ναι, Κυριε διοτι ειμαι δουλος σου ειμαι δουλος σου, υιος της δουλης σου συ ελυσας τα δεσμα μου.

Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.

Εις σε θελω θυσιασει θυσιαν αινεσεως και το ονομα του Κυριου θελω επικαλεσθη.

Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,

Τας ευχας μου θελω αποδωσει εις τον Κυριον, τωρα εμπροσθεν παντος του λαου αυτου

Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!

εν ταις αυλαις του οικου του Κυριου, εν μεσω σου, Ιερουσαλημ. Αλληλουια.