Psalms 115

Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.

Μη εις ημας, Κυριε, μη εις ημας, αλλ εις το ονομα σου δος δοξαν, δια το ελεος σου, δια την αληθειαν σου.

Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?

Δια τι να ειπωσι τα εθνη, και που ειναι ο Θεος αυτων;

Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.

Αλλ ο Θεος ημων ειναι εν τω ουρανω παντα οσα ηθελησεν εποιησε.

Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.

Τα ειδωλα αυτων ειναι αργυριον και χρυσιον, εργα χειρων ανθρωπων

Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.

Στομα εχουσι και δεν λαλουσιν οφθαλμους εχουσι και δεν βλεπουσιν

Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.

ωτα εχουσι και δεν ακουουσι μυκτηρας εχουσι και δεν οσφραινονται

Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.

Χειρας εχουσι και δεν ψηλαφωσι ποδας εχουσι και δεν περιπατουσιν ουδε ομιλουσι δια του λαρυγγος αυτων.

Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.

Ομοιοι αυτων ας γεινωσιν οι ποιουντες αυτα, πας ο ελπιζων επ αυτα.

Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Ο Ισραηλ ηλπισεν επι Κυριον αυτος ειναι βοηθος και ασπις αυτων.

Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Ο οικος του Ααρων ηλπισεν επι Κυριον αυτος ειναι βοηθος και ασπις αυτων.

Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Οι φοβουμενοι τον Κυριον ηλπισαν επι Κυριον αυτος ειναι βοηθος και ασπις αυτων.

Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.

Ο Κυριος μας ενεθυμηθη θελει ευλογει, θελει ευλογει τον οικον Ισραηλ θελει ευλογει τον οικον Ααρων.

Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.

Θελει ευλογει τους φοβουμενους τον Κυριον, τους μικρους μετα των μεγαλων.

Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.

Ο Κυριος θελει αυξησει υμας, υμας και τα τεκνα υμων.

Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.

σεις εισθε οι ευλογημενοι του Κυριου, του ποιησαντος τον ουρανον και την γην.

Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.

Οι ουρανοι των ουρανων ειναι του Κυριου, την δε γην εδωκεν εις τους υιους των ανθρωπων.

Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.

Οι νεκροι δεν θελουσιν αινεσει τον Κυριον, ουδε παντες οι καταβαινοντες εις τον τοπον της σιωπης

Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!

αλλ ημεις θελομεν ευλογει τον Κυριον, απο του νυν και εως του αιωνος. Αλληλουια.