Job 23

Job vastasi ja sanoi:

Job prit la parole et dit:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Maintenant encore ma plainte est une révolte, Mais la souffrance étouffe mes soupirs.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

Oh! si je savais où le trouver, Si je pouvais arriver jusqu'à son trône,

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Je plaiderais ma cause devant lui, Je remplirais ma bouche d'arguments,

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Je connaîtrais ce qu'il peut avoir à répondre, Je verrais ce qu'il peut avoir à me dire.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Emploierait-il toute sa force à me combattre? Ne daignerait-il pas au moins m'écouter?

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Ce serait un homme droit qui plaiderait avec lui, Et je serais pour toujours absous par mon juge.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Mais, si je vais à l'orient, il n'y est pas; Si je vais à l'occident, je ne le trouve pas;

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Est-il occupé au nord, je ne puis le voir; Se cache-t-il au midi, je ne puis le découvrir.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Il sait néanmoins quelle voie j'ai suivie; Et, s'il m'éprouvait, je sortirais pur comme l'or.

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Mon pied s'est attaché à ses pas; J'ai gardé sa voie, et je ne m'en suis point détourné.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Je n'ai pas abandonné les commandements de ses lèvres; J'ai fait plier ma volonté aux paroles de sa bouche.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Mais sa résolution est arrêtée; qui s'y opposera? Ce que son âme désire, il l'exécute.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Il accomplira donc ses desseins à mon égard, Et il en concevra bien d'autres encore.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Voilà pourquoi sa présence m'épouvante; Quand j'y pense, j'ai peur de lui.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Dieu a brisé mon courage, Le Tout-Puissant m'a rempli d'effroi.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Car ce ne sont pas les ténèbres qui m'anéantissent, Ce n'est pas l'obscurité dont je suis couvert.