Job 12

Kaj Ijob respondis kaj diris:
Niin vastasi Job ja sanoi:
Certe, vi solaj estas homoj, Kaj kun vi mortos la saĝo.
Te olette miehet; taito kuolee teidän kanssanne.
Mi ankaŭ havas koron, kiel vi; Mi ne estas malpli valora ol vi; Kiu ne povas paroli tiele?
Minulla on niin sydän kuin teilläkin, enkä ole alemmaisempi teitä: kuka se on, joka ei näitä tiedä?
Mi fariĝis mokataĵo por mia amiko, Mi, kiu vokadis al Dio kaj estis aŭskultata; Virtulo kaj senkulpulo fariĝis mokataĵo;
Joka lähimmäiseltänsä pilkataan, niinkuin minä, hän rukoilee Jumalaa, ja hän kuulee häntä: hurskas ja vakaa pilkataan.
Malestimata lucerneto li estas antaŭ la pensoj de feliĉuloj, Pretigita por migrantoj.
Hän on ylönkatsottu kynttiläinen ylpeiden ajatuksissa, valmistettu, että he siihen loukkaavat jalkansa,
Bonstataj estas la tendoj de rabistoj, Kaj sendanĝerecon havas la incitantoj de Dio, Tiuj, kiuj portas Dion en sia mano.
Ryövärein majoissa on kyllä, ja he härsyttelevät rohkiasti Jumalaa, ehkä Jumala on sen antanut heidän käteensä.
Vere, demandu la brutojn, kaj ili instruos vin; La birdojn de la ĉielo, kaj ili diros al vi;
Kysy siis eläimiltä, ja he opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, ja he sanovat sinulle.
Aŭ parolu kun la tero, kaj ĝi klarigos al vi; Kaj rakontos al vi la fiŝoj de la maro.
Taikka puhu maan kanssa, ja hän opettaa sinua; ja kalat meressä ilmoittavat sinulle.
Kiu ne ekscius el ĉio ĉi tio, Ke la mano de la Eternulo tion faris,
Kuka se on, joka ei kaikkia näitä tiedä, että Herran käsi on ne tehnyt?
De Tiu, en kies mano estas la animo de ĉio vivanta Kaj la spirito de ĉiu homa karno?
Että hänen kädessänsä on kaikkein elävien sielu, ja kunkin lihan henki?
La orelo esploras ja la parolon, Kaj la palato gustumas al si la manĝaĵon.
Eikö korva koettele puhetta, ja suu maista ruokaa?
La maljunuloj posedas saĝon, Kaj la grandaĝuloj kompetentecon.
Vanhoilla on taito, ja pitkä-ijällisillä ymmärrys.
Ĉe Li estas la saĝo kaj la forto; Ĉe Li estas konsilo kaj kompetenteco.
Hänen tykönänsä on taito ja voima; hänen on neuvo ja ymmärrys.
Kion Li detruas, tio ne rekonstruiĝas; Kiun Li enŝlosos, tiu ne liberiĝos.
Katso, koska hän kukistaa, niin ei auta rakentamaan: koska hän jonkun salpaa, niin ei kenkään taida avata.
Kiam Li digas la akvon, ĝi elsekiĝas; Kiam Li fluigas ĝin, ĝi renversas la teron.
Katso, koska hän pidättää veden, niin kaikki kuivettuu, ja koska hän laskee, niin se kääntää maan.
Ĉe Li estas potenco kaj forto; Lia estas tiu, kiu eraras, kaj tiu, kiu erarigas.
Hän on vahva Ja pysyväinen: hänen on se joka eksyy, ja se joka eksyttää.
Li irigas konsilistojn kiel erarvagantojn, Kaj la juĝistojn Li faras malsaĝaj.
Hän johdattaa kavalat niinkuin saaliin, ja saattaa tuomarit tyhmäksi.
La ligilojn de reĝoj Li malligas, Kaj Li ligas per zono iliajn lumbojn.
Hän päästää kuningasten siteet, ja vyöttää heidän kupeensa.
Li erarvagigas la pastrojn Kaj faligas la potenculojn.
Papit vie hän niinkuin saaliin, ja väkevät kukistaa.
Li mutigas la lipojn de fidinduloj Kaj forprenas de maljunuloj la prudenton.
Hän vääntää pois totisten huulet, vanhain toimen ottaa hän pois.
Li verŝas honton sur eminentulojn Kaj malfirmigas la zonon de potenculoj.
Hän kaataa ylönkatseen päämiesten päälle, ja voimallisten väkevyyden hajoittaa.
Li malkovras profundaĵon el meze de mallumo, Kaj mortan ombron Li elirigas en la lumon.
Hän ilmoittaa pimiät perustukset, ja kuoleman varjon saattaa hän valkeuteen.
Li grandigas naciojn kaj pereigas ilin, Disvastigas naciojn kaj forpelas ilin.
Hän saattaa kansat suureksi, ja taas hukuttaa heidät; hän levittää kansan, ja taas vie pois heidät.
Li senkuraĝigas la ĉefojn de la popolo de la lando Kaj erarvagigas ilin en dezerto senvoja;
Hän ottaa pois maan kansan ruhtinasten sydämet, ja eksyttää heitä korvessa, jossa ei tietä ole.
Ili palpas en mallumo, en senlumeco; Kaj Li ŝanceliĝigas ilin kiel ebriuloj.
Ja he koperoitsevat pimeydessä ilman valkeutta; ja hän eksyttää heitä kuin juopuneita.