Psalms 26

Av David.  Skaffa mig rätt, HERRE,  ty jag vandrar i ostrafflighet,  och jag förtröstar på HERREN utan att vackla.

Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.

 Pröva mig, HERRE, och försök mig;  rannsaka mina njurar och mitt hjärta.

Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.

 Ty din nåd är inför mina ögon,  och jag vandrar i din sanning.

Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.

 Jag sitter icke hos lögnens män,  och med hycklare har jag icke min umgängelse.

En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.

 Jag hatar de ondas församling,  och hos de ogudaktiga sitter jag icke.

Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.

 Jag tvår mina händer i oskuld,  och kring ditt altare, HERRE, vill jag vandra,

Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,

 för att höja min röst till tacksägelse  och förtälja alla dina under.

Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.

 HERRE, jag har din boning kär  och den plats där din härlighet bor.

Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.

 Ryck icke min själ bort med syndare,  icke mitt liv med de blodgiriga,

Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,

 i vilkas händer är skändlighet,  och vilkas högra hand är full av mutor.

Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.

 Jag vandrar ju i ostrafflighet;  förlossa mig och var mig nådig.

Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!

 Ja, min fot står på jämn mark;  i församlingarna skall jag lova HERREN.

Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.