Job 18

Därefter tog Bildad från Sua till orda och sade:

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

 Huru länge skolen I gå på jakt efter ord?  Kommen till förstånd; sedan må vi talas vid.

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

 Varför skola vi aktas såsom oskäliga djur,  räknas i edra ögon såsom ett förstockat folk?

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

 Du som i din vrede sliter sönder dig själv,  menar du att dör din skull jorden skall bliva öde  och klippan flyttas bort från sin plats?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

 Nej, den ogudaktiges ljus skall slockna ut,  och lågan av hans eld icke giva något sken.

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

 Ljuset skall förmörkas i hans hydda,  och lampan slockna ut för honom.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

 Hans väldiga steg skola stäckas,  hans egna rådslag bringa honom på fall.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

 Ty han rusar med sina fötter in i nätet,  försåten lura, där han vandrar fram;

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

 snaran griper honom om hälen,  och gillret tager honom fatt;

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

 garn till att fånga honom äro lagda på marken  och snärjande band på hans stig.

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

 Från alla sidor ängsla honom förskräckelser,  de jaga honom, varhelst han går fram.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

 Olyckan vill uppsluka honom,  och ofärd står redo, honom till fall.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

 Under hans hud frätas hans lemmar bort,  ja, av dödens förstfödde bortfrätas hans lemmar.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

 Ur sin hydda, som han förtröstar på, ryckes han bort,  och till förskräckelsernas konung vandrar han hän.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

 I hans hydda får främlingar bo,  och svavel utströs över hans boning.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

 Nedantill förtorkas hans rötter,  och ovantill vissnar hans krona bort.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

 Hans åminnelse förgås ifrån jorden,  hans namn lever icke kvar i världen.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

 Från ljus stötes han ned i mörker  och förjagas ifrån jordens krets.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

 Utan barn och avkomma bliver han i sitt folk,  och ingen i hans boningar skall slippa undan.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

 Över hans ofärdsdag häpna västerns folk,  och österns män gripas av rysning.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

 Ja, så sker det med den orättfärdiges hem,  så går det dens hus, som ej vill veta av Gud.

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.