Proverbs 9

Wisdom hath builded her house, she hath hewn out her seven pillars:

Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,

She hath killed her beasts; she hath mingled her wine; she hath also furnished her table.

Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,

She hath sent forth her maidens: she crieth upon the highest places of the city,

Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:

Whoso is simple, let him turn in hither: as for him that wanteth understanding, she saith to him,

Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:

Come, eat of my bread, and drink of the wine which I have mingled.

Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.

Forsake the foolish, and live; and go in the way of understanding.

Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.

He that reproveth a scorner getteth to himself shame: and he that rebuketh a wicked man getteth himself a blot.

Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.

Reprove not a scorner, lest he hate thee: rebuke a wise man, and he will love thee.

Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.

Give instruction to a wise man, and he will be yet wiser: teach a just man, and he will increase in learning.

Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.

The fear of the LORD is the beginning of wisdom: and the knowledge of the holy is understanding.

Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.

For by me thy days shall be multiplied, and the years of thy life shall be increased.

Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.

If thou be wise, thou shalt be wise for thyself: but if thou scornest, thou alone shalt bear it.

Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.

A foolish woman is clamorous: she is simple, and knoweth nothing.

Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,

For she sitteth at the door of her house, on a seat in the high places of the city,

Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,

To call passengers who go right on their ways:

Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:

Whoso is simple, let him turn in hither: and as for him that wanteth understanding, she saith to him,

Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:

Stolen waters are sweet, and bread eaten in secret is pleasant.

Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;

But he knoweth not that the dead are there; and that her guests are in the depths of hell.

Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä.