Job 18

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

Da tok Bildad fra Suah til orde og sa:

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

Når vil I dog engang sette en grense for eders ord? Bli først forstandige, så kan vi tale sammen.

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

Hvorfor er vi aktet som fe? Hvorfor er vi urene i eders øine?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

Å du som sønderriver dig selv din vrede! Mon jorden for din skyld skal lates øde, og en klippe rokkes fra sitt sted?

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

Like fullt skal den ugudeliges lys utslukkes, og hans ilds lue skal ikke skinne.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

Lyset skal formørkes i hans telt og hans lampe utslukkes over ham.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

Hans kraftige skritt skal bli innsnevret, og hans eget råd styrte ham;

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

for han kommer inn i et garn med sine føtter, og han vandrer på et nett.

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

En snare griper om hans hæl, et rep tar fatt i ham.

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

Skjult i jorden er det garn han fanges i, og fellen ligger på hans vei.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

Redsler forferder ham rundt om og jager ham hvor han setter sin fot.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

Av sult blir hans kraft fortært, og ulykke står ferdig ved hans side.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

Hans hud fortæres stykke for stykke, dødens førstefødte fortærer hans lemmer.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

Han rives bort fra sitt telt, som han setter sin lit til, og du lar ham dra avsted til redslenes konge.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

Folk som ikke hører ham til, bor i hans telt; det strøes svovel over hans bosted.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

Nedentil tørkes hans røtter bort, og oventil visner hans grener.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

Hans minne er blitt borte i landet, og hans navn nevnes ikke mere ute på marken.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

Han støtes fra lys ut i mørke, han jages bort fra jorderike.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

Han har ikke barn og ikke efterkommere blandt sitt folk, og det finnes ingen i hans boliger som har sloppet unda.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

Over hans dag forferdes de som bor i Vesten, og de som bor i Østen, gripes av redsel.

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.

Just således går det med den urettferdiges boliger, og således med hjemmet til den som ikke kjenner Gud.