Psalms 94

HERRE du hævnens Gud, du Hævnens Gud, træd frem i Glans;

Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.

stå op, du Jordens Dommer, øv Gengæld mod de hovmodige!

Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.

Hvor længe skal gudløse, HERRE, hvor længe skal gudløse juble?

Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?

De fører tøjlesløs Tale, hver Udådsmand ter sig som Herre;

Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?

de underkuer, o HERRE, dit Folk og undertrykker din Arvelod;

Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.

de myrder Enke og fremmed faderløse slår de ihjel;

Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,

de siger: "HERREN kan ikke se,Jakobs Gud kan intet mærke!"

Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.

Forstå dog, I Tåber blandt Folket! Når bliver I kloge, I Dårer?

Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?

Skulde han, som plantede Øret, ej høre, han, som dannede Øjet, ej se?

Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?

Skulde Folkenes Tugtemester ej revse, han som lærer Mennesket indsigt?

Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?

HERREN kender Menneskets Tanker, thi de er kun Tomhed.

Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.

Salig den Mand, du tugter, HERRE, og vejleder ved din Lov

Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,

for at give ham Ro for onde Dage, indtil der graves en Grav til den gudløse;

Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.

thi HERREN bortstøder ikke sit Folk og svigter ikke sin Arvelod.

Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.

Den retfærdige kommer igen til sin Ret, en Fremtid har hver oprigtig af Hjertet.

Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.

Hvo står mig bi mod Ugerningsmænd? hvo hjælper mig mod Udådsmænd?

Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?

Var HERREN ikke min Hjælp, snart hviled min Sjæl i det stille.

Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.

Når jeg tænkte: "Nu vakler min Fod", støtted din Nåde mig, HERRE;

Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.

da mit Hjerte var fuldt af ængstede Tanker, husvaled din Trøst min Sjæl.

Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.

står du i Pagt med Fordærvelsens Domstol, der skaber Uret i Lovens Navn?

Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.

Jager de end den ret,færdiges Liv og dømmer uskyldigt Blod,

He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,

HERREN er dog mit Bjærgested, min Gud er min Tilflugtsklippe;

Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,

han vender deres Uret imod dem selv, udsletter dem for deres Ondskab; dem udsletter HERREN vor Gud.

Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.