Psalms 90

En bön av gudsmannen Mose.  Herre, du har varit vår tillflykt från släkte till släkte.

Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.

 Förrän bergen blevo till  och du frambragte jorden och världen,  ja, från evighet till evighet      är du, o Gud.

Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,

 Du låter människorna vända åter till stoft,  du säger: »Vänden åter, I människors barn.»

Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.

 Ty tusen år äro i dina ögon  såsom den dag som förgick i går;  ja, de äro såsom en nattväkt.

Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.

 Du sköljer dem bort; de äro såsom en sömn.  Om morgonen likna de gräset som frodas;

Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,

 det blomstrar upp och frodas om morgonen,  men om aftonen torkar det bort och förvissnar.

Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.

 Ty vi förgås genom din vrede,  och genom din förtörnelse ryckas vi plötsligt bort.

Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.

 Du ställer våra missgärningar inför dig,  våra förborgade synder i ditt ansiktes ljus.

Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.

 Ja, alla våra dagar försvinna genom din förgrymmelse,  vi lykta våra år såsom en suck.

Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.

 Vårt liv varar sjuttio år  eller åttio år, om det bliver långt;  och när det är som bäst, är det möda och fåfänglighet,  ty det går snart förbi, likasom flöge vi bort.

Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.

 Vem besinnar din vredes makt  och din förgrymmelse, så att han fruktar dig?

Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?

 Lär oss betänka huru få våra dagar äro,  för att vi må undfå visa hjärtan.

Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.

 HERRE, vänd åter.  Huru länge dröjer du?  Förbarma dig över dina tjänare.

Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.

 Mätta oss med din nåd, när morgonen gryr,  så att vi få jubla och vara glada i alla våra livsdagar.

Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.

 Giv oss glädje så många dagar som du har plågat oss,  så många år som vi hava lidit olycka.

Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.

 Låt dina gärningar uppenbaras för dina tjänare  och din härlighet över deras barn.

Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.

 Och HERRENS, vår Guds, ljuvlighet      komme över oss.  Må du främja för oss      våra händers verk;  ja, våra händers verk främje du.

Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!