Psalms 17

Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.

Haklı davamı dinle, ya RAB, Feryadımı işit! Hilesiz dudaklardan çıkan duama kulak ver!

Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.

Haklı çıkar beni, Çünkü sen gerçeği görürsün.

Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.

Yüreğimi yokladın, Gece denedin, Sınadın beni, Kötü bir şey bulmadın; Kararlıyım, ağzımdan kötü söz çıkmaz,

Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.

Başkalarının yaptıklarına gelince, Ben senin sözlerine uyarak Şiddet yollarından kaçındım.

Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.

Sıkı adımlarla senin yollarını tuttum, Kaymadı ayaklarım.

Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.

Sana yakarıyorum, ey Tanrı, Çünkü beni yanıtlarsın; Kulak ver bana, dinle söylediklerimi!

Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.

Göster harika sevgini, Ey sana sığınanları saldırganlardan sağ eliyle kurtaran!

Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.

Koru beni gözbebeği gibi; Kanatlarının gölgesine gizle

Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.

Kötülerin saldırısından, Çevremi saran ölümcül düşmanlarımdan.

Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.

Yürekleri yağ bağlamış, Ağızları büyük laflar ediyor.

Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,

İzimi buldular, üzerime geliyorlar, Yere vurmak için gözetliyorlar.

Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.

Tıpkı parçalamak için sabırsızlanan bir aslan, Pusuya yatan genç bir aslan gibi.

Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,

Kalk, ya RAB, kes önlerini, eğ başlarını! Kılıcınla kurtar canımı kötülerden,

Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.

Elinle bu insanlardan, ya RAB, Yaşam payı bu dünyada olan insanlardan. Varsın karınları vereceğin cezalara doysun, Çocukları da yiyip doysun, Artanı torunlarına kalsın!

Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.

Ama ben doğruluk sayesinde yüzünü göreceğim senin, Uyanınca suretini görmeye doyacağım.