Psalms 144

Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,

Gepriesen sei Jehova, mein Fels, der meine Hände unterweist zum Kampf, meine Finger zum Kriege:

Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.

Meine Güte und meine Burg, meine hohe Feste und mein Erretter; mein Schild und der, auf den ich traue, der mir mein Volk unterwirft!

Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?

Jehova, was ist der Mensch, daß du Kenntnis von ihm nimmst, der Sohn des Menschen, daß du ihn beachtest?

On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.

Der Mensch gleicht dem Hauche; seine Tage sind wie ein vorübergehender Schatten.

Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

Jehova, neige deine Himmel und fahre hernieder; rühre die Berge an, daß sie rauchen!

Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.

Blitze mit Blitzen und zerstreue sie; schieße deine Pfeile und verwirre sie!

Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,

Strecke deine Hände aus von der Höhe; reiße mich und errette mich aus großen Wassern, aus der Hand der Söhne der Fremde,

Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.

Deren Mund Eitelkeit redet, und deren Rechte eine Rechte der Lüge ist!

Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,

Gott! ein neues Lied will ich dir singen, mit der Harfe von zehn Saiten will ich dir Psalmen singen;

Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.

Dir, der Rettung gibt den Königen, der seinen Knecht David entreißt dem verderblichen Schwerte.

Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,

Reiße mich und errette mich aus der Hand der Söhne der Fremde, deren Mund Eitelkeit redet, und deren Rechte eine Rechte der Lüge ist;

Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.

Daß unsere Söhne in ihrer Jugend seien gleich hochgezogenen Pflanzen, unsere Töchter gleich behauenen Ecksäulen nach der Bauart eines Palastes;

Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;

Daß unsere Speicher voll seien, spendend von allerlei Art; daß unser Kleinvieh sich tausendfach mehre, zehntausendfach auf unseren Triften;

Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.

Daß unsere Rinder trächtig seien; daß kein Einbruch und kein Ausfall sei und kein Klaggeschrei auf unseren Straßen!

Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.

Glückselig das Volk, dem also ist! Glückselig das Volk, dessen Gott Jehova ist!