1. Home
  2. Pair
  3. FinBiblia
  4. ItaRive
  5. Song.2

Song of Solomon 2

2:1
Minä olen Saronin kukkanen, ja kukoistus laaksossa.
Io sono la rosa di Saron, il giglio delle valli.
2:2
Niinkuin ruusu orjantappuroissa, niin on armaani tytärten seassa.
Quale un giglio tra le spine, tale è l’amica mia tra le fanciulle.
2:3
Niinkuin omenapuu metsäpuiden seassa, niin on ystäväni poikain seassa: minä istun hänen varjossansa, jota minä anon, ja hänen hedelmänsä on minun suussani makia.
Qual è un melo fra gli alberi del bosco, tal è l’amico mio fra i giovani. Io desidero sedermi alla sua ombra, e il suo frutto è dolce al mio palato.
2:4
Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
Egli m’ha condotta nella casa del convito, e l’insegna che spiega su di me è Amore.
2:5
Virvoittakaat minua viinaleileillä, ja vahvistakaat minua omenilla; sillä minä olen sairas rakkaudesta.
Fortificatemi con delle schiacciate d’uva, sostentatemi con de’ pomi, perch’io son malata d’amore.
2:6
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, hänen oikia kätensä halaa minua.
La sua sinistra sia sotto al mio capo, e la sua destra m’abbracci!
2:7
Minä vannotan tietä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herätä eli vaivaa armastani, siihen asti kuin hän itse tahtoo.
O figliuole di Gerusalemme, io vi scongiuro per le gazzelle, per le cerve dei campi, non svegliate, non svegliate l’amor mio, finch’essa non lo desideri!
2:8
Tämä on ystäväni ääni, katso, hän tulee: hän hyppää vuorilla ja karkaa kukkuloille.
Ecco la voce del mio amico! Eccolo che viene, saltando per i monti, balzando per i colli.
2:9
Ystäväni on metsävuohen eli nuoren peuran kaltainen: katso, hän seisoo seinän takana, ja katsoo akkunasta sisälle, ja kurkistelee häkin lävitse.
L’amico mio è simile a una gazzella o ad un cerbiatto. Eccolo, egli sta dietro al nostro muro, e guarda per la finestra, lancia occhiate attraverso alle persiane.
2:10
Ystäväni vastaa ja sanoo minulle: nouse armaani, ihanaiseni, ja tule.
Il mio amico parla e mi dice: Lèvati, amica mia, mia bella, e vientene,
2:11
Sillä katso, talvi on kulunut, ja sade lakannut ja mennyt pois:
poiché, ecco, l’inverno è passato, il tempo delle piogge è finito, se n’è andato;
2:12
Kukkaset ovat puhjenneet kedolla, kevät on tullut, ja toukomettisen ääni kuuluu meidän maassamme;
i fiori appaion sulla terra, il tempo del cantare è giunto, e la voce della tortora si fa udire nelle nostre contrade.
2:13
Fikunapuut puhkeevat, viinapuut kukoistavat ja antavat hajunsa: nouse, armaani, ihanaiseni, ja tule.
Il fico ha messo i suoi ficucci, e le viti fiorite esalano il loro profumo. Lèvati, amica mia, mia bella, e vientene".
2:14
Kyhkyläiseni vuoren raossa ja kivirauniossa, anna minun nähdä kasvos, anna minun kuulla äänes; sillä sinun äänes on suloinen, ja kasvos ihanainen.
O mia colomba, che stai nelle fessure delle rocce, nel nascondiglio delle balze, mostrami il tuo viso, fammi udire la tua voce; poiché la tua voce è soave, e il tuo viso è bello.
2:15
Ottakaat meille ketut kiinni, ne vähät ketut, jotka turmelevat viinamäet; sillä meidän viinamäkemme ovat röhkäleillä.
Pigliateci le volpi, le volpicine che guastano le vigne, poiché le nostre vigne sono in fiore!
2:16
Ystäväni on minun, ja minä hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä,
Il mio amico è mio, ed io son sua: di lui, che pastura il gregge fra i gigli.
2:17
Siihenasti että päivä jäähtyy ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niinkuin metsävuohi, ystäväni, eli niinkuin nuori peura Eroitusvuorilla.
Prima che spiri l’aura del giorno e che le ombre fuggano, torna, amico mio, come la gazzella od il cerbiatto sui monti che ci separano!

© bibleglot.com