Psalms 56

56:1

Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.

Az éneklőmesternek a Jónathelem rehokimra; Dávidnak miktámja; mikor megragadták őt a filiszteusok Gáthban.

56:2

Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.

Könyörülj rajtam Istenem, mert halandó tátog ellenem és mindennap hadakozván, nyomorgat engem!

56:3

Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.

Ellenségeim minden napon tátognak reám: bizony sokan hadakoznak ellenem, oh magasságos *Isten!*

56:4

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?

Mikor félnem kellene is, én bízom te benned.

56:5

Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.

Isten által dicsekedem az ő igéjével; az Istenben bizom, nem félek; ember mit árthatna nékem?

56:6

He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.

Minden nap elforgatják beszédeimet; minden gondolatjok ellenem van, ártalomra.

56:7

Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.

Egybegyűlnek, elrejtőznek, sarkaimat lesik, mert kivánják az én lelkemet.

56:8

Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?

Gonoszsággal menekedhetnének? Haraggal rontsd meg, oh Isten, a népeket!

56:9

Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.

Bujdosásomnak számát jól tudod: szedd tömlődbe könnyeimet! Avagy nem tudod-é azoknak számát?

56:10

Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.

Meghátrálnak majd ellenségeim, mikor kiáltok; így tudom meg, hogy velem van az Isten.

56:11

Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?

Dicsérem Istent, az ő ígéretéért, dicsérem az Urat az ő igéretéért.

56:12

Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.

Istenben bízom, nem félek; ember mit árthatna nékem?

56:13

Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.

Tartozom, oh Isten, az én néked tett fogadásaimmal; megadom néked a hálaáldozatokat; * (Psalms 56:14) Mert megszabadítottad lelkemet a haláltól, bizony az én lábaimat az eleséstől; hogy járjak Isten előtt az életnek világosságában. *