Psalms 81

Jubelt Gott, unserer Stärke! jauchzet dem Gott Jakobs!
Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
Erhebet Gesang und lasset das Tamburin ertönen, die liebliche Laute samt der Harfe!
Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
Stoßet am Neumonde in die Posaune, am Vollmonde zum Tage unseres Festes!
Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
Denn eine Satzung für Israel ist es, eine Verordnung des Gottes Jakobs.
Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
Er setzte es ein als ein Zeugnis in Joseph, als er auszog gegen das Land Ägypten, wo ich eine Sprache hörte, die ich nicht kannte.
Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
Ich entzog der Last seine Schulter, seine Hände entgingen dem Tragkorbe.
Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
In der Bedrängnis riefest du, und ich befreite dich; ich antwortete dir in des Donners Hülle; ich prüfte dich an den Wassern von Meriba. (Sela.)
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, Sela!
Höre, mein Volk, und ich will wider dich zeugen. O Israel, wenn du mir gehorchtest!
Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
Es soll kein fremder Gott unter dir sein, und du sollst dich nicht bücken vor einem Gott des Auslandes.
Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
Ich bin Jehova, dein Gott, der dich aus dem Lande Ägypten heraufgeführt hat; tue deinen Mund weit auf, und ich will ihn füllen.
Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
Aber mein Volk hat nicht auf meine Stimme gehört, und Israel ist nicht willig gegen mich gewesen.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
Und ich gab sie dahin der Verstocktheit ihres Herzens; sie wandelten nach ihren Ratschlägen.
Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
O daß mein Volk auf mich gehört, daß Israel in meinen Wegen gewandelt hätte!
Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
Bald würde ich ihre Feinde gebeugt und meine Hand gewendet haben gegen ihre Bedränger.
Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
Die Hasser Jehovas würden sich ihm mit Schmeichelei unterworfen haben und ihre Zeit würde ewig gewesen sein;
Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
Und mit dem Fette des Weizens würde er es gespeist, und mit Honig aus dem Felsen würde ich dich gesättigt haben.
Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.