1. Home
  2. Pair
  3. FinBiblia
  4. Vulgate
  5. Song.2

Song of Solomon 2

2:1
Minä olen Saronin kukkanen, ja kukoistus laaksossa.
ego flos campi et lilium convallium
2:2
Niinkuin ruusu orjantappuroissa, niin on armaani tytärten seassa.
sicut lilium inter spinas sic amica mea inter filias
2:3
Niinkuin omenapuu metsäpuiden seassa, niin on ystäväni poikain seassa: minä istun hänen varjossansa, jota minä anon, ja hänen hedelmänsä on minun suussani makia.
sicut malum inter ligna silvarum sic dilectus meus inter filios sub umbra illius quam desideraveram sedi et fructus eius dulcis gutturi meo
2:4
Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
introduxit me in cellam vinariam ordinavit in me caritatem
2:5
Virvoittakaat minua viinaleileillä, ja vahvistakaat minua omenilla; sillä minä olen sairas rakkaudesta.
fulcite me floribus stipate me malis quia amore langueo
2:6
Hänen vasen kätensä on minun pääni alla, hänen oikia kätensä halaa minua.
leva eius sub capite meo et dextera illius amplexabitur me
2:7
Minä vannotan tietä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herätä eli vaivaa armastani, siihen asti kuin hän itse tahtoo.
adiuro vos filiae Hierusalem per capreas cervosque camporum ne suscitetis neque evigilare faciatis dilectam quoadusque ipsa velit
2:8
Tämä on ystäväni ääni, katso, hän tulee: hän hyppää vuorilla ja karkaa kukkuloille.
vox dilecti mei ecce iste venit saliens in montibus transiliens colles
2:9
Ystäväni on metsävuohen eli nuoren peuran kaltainen: katso, hän seisoo seinän takana, ja katsoo akkunasta sisälle, ja kurkistelee häkin lävitse.
similis est dilectus meus capreae hinuloque cervorum en ipse stat post parietem nostrum despiciens per fenestras prospiciens per cancellos
2:10
Ystäväni vastaa ja sanoo minulle: nouse armaani, ihanaiseni, ja tule.
et dilectus meus loquitur mihi surge propera amica mea formonsa mea et veni
2:11
Sillä katso, talvi on kulunut, ja sade lakannut ja mennyt pois:
iam enim hiemps transiit imber abiit et recessit
2:12
Kukkaset ovat puhjenneet kedolla, kevät on tullut, ja toukomettisen ääni kuuluu meidän maassamme;
flores apparuerunt in terra tempus putationis advenit vox turturis audita est in terra nostra
2:13
Fikunapuut puhkeevat, viinapuut kukoistavat ja antavat hajunsa: nouse, armaani, ihanaiseni, ja tule.
ficus protulit grossos suos vineae florent dederunt odorem surge amica mea speciosa mea et veni
2:14
Kyhkyläiseni vuoren raossa ja kivirauniossa, anna minun nähdä kasvos, anna minun kuulla äänes; sillä sinun äänes on suloinen, ja kasvos ihanainen.
columba mea in foraminibus petrae in caverna maceriae ostende mihi faciem tuam sonet vox tua in auribus meis vox enim tua dulcis et facies tua decora
2:15
Ottakaat meille ketut kiinni, ne vähät ketut, jotka turmelevat viinamäet; sillä meidän viinamäkemme ovat röhkäleillä.
capite nobis vulpes vulpes parvulas quae demoliuntur vineas nam vinea nostra floruit
2:16
Ystäväni on minun, ja minä hänen, joka kaitsee kukkasten keskellä,
dilectus meus mihi et ego illi qui pascitur inter lilia
2:17
Siihenasti että päivä jäähtyy ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niinkuin metsävuohi, ystäväni, eli niinkuin nuori peura Eroitusvuorilla.
donec adspiret dies et inclinentur umbrae revertere similis esto dilecte mi capreae aut hinulo cervorum super montes Bether

© bibleglot.com