Psalms 56

Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.
Εις τον πρωτον μουσικον, επι Ιωναθ−ελεμ−ρεχοκιμ, Μικταμ του Δαβιδ, οποτε εκρατησαν αυτον οι Φιλισταιοι εν Γαθ. Ελεησον με, ω Θεε, διοτι ανθρωπος χασκει να με καταπιη ολην την ημεραν πολεμων με καταθλιβει.
Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.
Οι εχθροι μου χασκουσιν ολην την ημεραν να με καταπιωσι διοτι πολλοι ειναι, Υψιστε, οι πολεμουντες με.
Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.
Καθ ην ημεραν φοβηθω, επι σε θελω ελπιζει
Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?
εν τω Θεω θελω αινεσει τον λογον αυτου επι τον Θεον ηλπισα δεν θελω φοβηθη τι να μοι καμη σαρξ;
Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.
Καθ εκαστην μεταπλαττουσι τα λογια μου παντες οι διαλογισμοι αυτων ειναι κατ εμου εις κακον.
He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.
Συναγονται, κρυπτονται, παραφυλαττουσι τα βηματα μου, πως να πιασωσι την ψυχην μου.
Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.
Θελουσι λυτρωθη δια της ανομιας; Θεε, εν τη οργη σου κατακρημνισον τους λαους.
Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?
Συ αριθμεις τας αποπλανησεις μου θες τα δακρυα μου εις την φιαλην σου δεν ειναι ταυτα εν τω βιβλιω σου;
Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.
Τοτε θελουσιν επιστρεψει οι εχθροι μου εις τα οπισω, καθ ην ημεραν σε επικαλεσθω εξευρω τουτο, διοτι ο Θεος ειναι υπερ εμου.
Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.
Εν τω Θεω θελω αινεσει τον λογον αυτου εν τω Κυριω θελω αινεσει τον λογον αυτου.
Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?
Επι τον Θεον ελπιζω δεν θελω φοβηθη τι να μοι καμη ανθρωπος;
Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.
Επανω μου, Θεε, ειναι αι προς σε ευχαι μου θελω σοι αποδιδει δοξολογιας.
Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.
Διοτι ελυτρωσας την ψυχην μου εκ θανατου, ουχι και τους ποδας μου εξ ολισθηματος, δια να περιπατω ενωπιον του Θεου εν τω φωτι των ζωντων;