Philippians 3

Vielä, minun veljeni, iloitkaat Herrassa. Että minä teille yhdellä tavalla kirjoitan, en minä siitä suutu; sillä se tekee teidän vahvemmaksi.

Το λοιπον, αδελφοι μου, χαιρετε εν Κυριω. το να σας γραφω τα αυτα εις εμε μεν δεν ειναι οχληρον, εις εσας δε ασφαλες.

Kavahtakaat teitänne koirilta, kavahtakaat teitänne pahoilta työmiehiltä, kavahtakaat poisleikkaamisesta.

Προσεχετε τους κυνας, προσεχετε τους κακους εργατας, προσεχετε την κατατομην

Sillä me olemme se ympärileikkaus, jotka Jumalaa hengessä palvelemme ja kerskaamme meitämme Kristuksessa Jesuksessa, ja emme turvaa lihaan,

διοτι ημεις ειμεθα η περιτομη, οι λατρευοντες τον Θεον εν Πνευματι και καυχωμενοι εις τον Χριστον Ιησουν και μη εχοντες την πεποιθησιν εν τη σαρκι,

Ehkä minulla on, johon minä lihassakin turvaan. Jos joku näkyy lihaan uskaltavan, minä paljoa enemmin.

αν και εγω εχω πεποιθησιν και εν τη σαρκι. Εαν τις αλλος νομιζη οτι εχει πεποιθησιν εν τη σαρκι, εγω περισσοτερον

Joka kahdeksantena päivänä ympärileikattu olen, Israelin kansasta, Benjaminin suvusta, Hebrealainen Hebrealaisista, lain jälkeen Pharisealainen,

περιτετμημενος την ογδοην ημεραν, εκ γενους Ισραηλ, εκ φυλης Βενιαμιν, Εβραιος εξ Εβραιων, κατα νομον Φαρισαιος,

Kiivaudesta seurakunnan vainooja, vanhurskaudessa, joka laista tulee, laittamatoin.

κατα ζηλον διωκτης της εκκλησιας, κατα την δικαιοσυνην την δια του νομου διατελεσας αμεμπτος.

Mutta ne, mitkä minulla olivat voittona, olen minä Kristuksen tähden vahingoksi lukenut;

Πλην εκεινα, τα οποια ησαν εις εμε κερδη, ταυτα ενομισα ζημιαν δια τον Χριστον

Sillä minä luen kaikki vahingoksi sen ylönpalttisen Kristuksen Jesuksen, minun Herrani tuntemisen suhteen, jonka tähden minä olen kaikki vahingoksi lukenut, ja ne raiskana pidän, että minä Kristuksen voittaisin,

μαλιστα δε και νομιζω τα παντα οτι ειναι ζημια δια το εξοχον της γνωσεως του Ιησου Χριστου του Κυριου μου, δια τον οποιον εζημιωθην τα παντα, και λογιζομαι οτι ειναι σκυβαλα δια να κερδησω τον Χριστον

Ja hänessä löydettäisiin, ettei minun vanhurskauteni laista olisi, vaan joka tulee uskosta Kristuksen päälle, nimittäin se vanhurskaus, joka Jumalalta uskolle omistetaan,

και να ευρεθω εν αυτω μη εχων ιδικην μου δικαιοσυνην την εκ του νομου, αλλα την δια πιστεως του Χριστου, την δικαιοσυνην την εκ Θεου δια της πιστεως,

Häntä tutakseni, ja hänen ylösnousemisensa voimaa ja kärsimisensä osallisuutta, koska minä tulen hänen kuolemansa kaltaiseksi;

δια να γνωρισω αυτον και την δυναμιν της αναστασεως αυτου και την κοινωνιαν των παθηματων αυτου, συμμορφουμενος με τον θανατον αυτου,

Jolla muodolla minä kuolleitten ylösnousemisessa tuleva olen.

ισως καταντησω εις την εξαναστασιν των νεκρων.

Ei niin, että minä sen jo käsittänyt olen, eli jo täydellinen olen; mutta minä ahkeroitsen suuresti, että minä sen myös käsittäisin, niinkuin minäkin Jesuksessa Kristuksessa käsitetty olen.

Ουχι οτι ελαβον ηδη το βραβειον η εγεινα ηδη τελειος, τρεχω ομως κατοπιν, ισως λαβω αυτο, δια το οποιον και εληφθην υπο του Ιησου Χριστου.

Minun veljeni! enpä minä pidä itseni sitä käsittäneen;

Αδελφοι, εγω δεν στοχαζομαι εμαυτον οτι ελαβον αυτο αλλ εν πραττω τα μεν οπισω λησμονων, εις δε τα εμπροσθεν επεκτεινομενος,

Mutta yksi on se: minä unohdan ne, mitkä takaperin ovat, ja kokotan niiden perään, jotka edessä ovat, ja samoan eteenpannun määrän jälkeen, sen kalliin tavaran jälkeen, joka Jumalan kutsumisen kautta ylhäältä Kristuksessa Jesuksessa ilmoitetaan.

τρεχω προς τον σκοπον δια το βραβειον της ανω κλησεως του Θεου εν Χριστω Ιησου.

Niin monta siis, jotka meistä täydellistä on, ajatelkaamme niin, ja jos te toisin ajattelette, niin Jumala on sen teille ilmoittava.

Οσοι λοιπον ειμεθα τελειοι, τουτο ας φρονωμεν και εαν φρονητε τι αλλως πως, και τουτο θελει αποκαλυψει εις εσας ο Θεος.

Kuitenkin että me yhden mitan jälkeen siinä vaellamme, johon me joutuneet olemme, ja että me yksimieliset olisimme.

Πλην εις εκεινο, εις το οποιον εφθασαμεν, ας περιπατωμεν κατα τον αυτον κανονα, ας φρονωμεν το αυτο.

Seuratkaat, rakkaat veljet, minua ja katsokaat niitä, jotka niin vaeltavat, kuin me teille esikuva olemme.

Αδελφοι, συμμιμηται μου γινεσθε και παρατηρειτε τους οσοι περιπατουσιν ουτω, καθως εχετε τυπον ημας.

Sillä monta vaeltavat, joista minä jo usein olen teille sanonut, ja nytkin itkien sanon: he ovat Kristuksen ristin viholliset,

Διοτι περιπατουσι πολλοι, τους οποιους σας ελεγον πολλακις, τωρα δε και κλαιων λεγω, οτι ειναι οι εχθροι του σταυρου του Χριστου,

Joidenka loppu on kadotus, ja heidän vatsansa on heidän jumalansa ja heidän kunniansa joutuu heille häpiäksi, jotka maallisia rakastavat.

των οποιων το τελος ειναι απωλεια, των οποιων ο Θεος ειναι η κοιλια, και η δοξα αυτων ειναι εν τη αισχυνη αυτων, οιτινες φρονουσι τα επιγεια.

Mutta meidän menomme on taivaissa, josta me myös lunastajaa Herraa Jesusta Kristusta odotamme,

Διοτι το πολιτευμα ημων ειναι εν ουρανοις, οποθεν και προσμενομεν Σωτηρα τον Κυριον Ιησουν Χριστον,

Joka meidän heikon ruumiimme kirkastaa, että se hänen kirkkaan ruumiinsa kaltainen olis, sillä voimalla, jolla hän myös voi kaikki itsellensä alamaiseksi tehdä.

οστις θελει μετασχηματισει το σωμα της ταπεινωσεως ημων, ωστε να γεινη συμμορφον με το σωμα της δοξης αυτου κατα την ενεργειαν, δια της οποιας δυναται και να υποταξη τα παντα εις εαυτον.