II Timothy 3

Mutta sen sinun pitää tietämän, että viimeisinä päivinä vaaralliset ajat lähenevät;
Kia matau koe ki tenei, ko a nga ra o te whakamutunga puta mai ai nga wa o te he.
Sillä ne ihmiset, jotka itsiänsä rakastavat, ahneet, kerskaajat, ylpiät, pilkkaajat, vanhemmillensa tottelemattomat, kiittämättömät, jumalattomat,
E aroha hoki nga tangata ki a ratou ano, e aroha ki te moni, e whakapehapeha, e whakakake, e kohukohu, e tutu ki nga matua, kahore he whakawhetai, kahore he tapu,
Haluttomat, sopimattomat, laittajat, irtaalliset, kiukkuiset, kateet,
Kahore he aroha, he upoko maro, he ngautuara, e kore e pehi i te ngakau, he hunga nanakia, kahore e aroha ki te pai,
Pettäjät, tuimat, paisuneet, jotka enemmin hekumaa kuin Jumalaa rakastavat,
He hunga taku tangata, he hunga hikaka, whakakake, to ratou aroha kei nga mahi takaro kahore ia ki te Atua;
Joilla on jumalinen meno olevinansa, mutta sen voiman he kieltävät pois. Karta siis senkaltaisia.
Ko te ahua o te karakia kei a ratou, tona kaha ia whakakahoretia iho: tahuri ke koe i nga tangata pera.
Sillä ne ovat niitä, jotka huoneesta huoneeseen juoksevat ja vaimoväen vangiksi vievät, jotka synneillä rasitetut ovat ja moninaisten himoin kanssa käyvät,
No ratou hoki te hunga e kuhu nei ki nga whare, a riro parau ana i a ratou nga wahine heahea, e taimaha nei i te hara, he mea kawhaki na nga hiahia maha,
Aina oppivaiset, ja ei koskaan totuuden tuntoon tulevaiset.
E ako tonu ana, heoi kahore rawa kia tae ki te matauranga o te pono.
Mutta niinkuin Jannes ja Jambres olivat Mosesta vastaan, niin nämätkin ovat totuutta vastaan: ne ovat ihmiset taidosta turmellut ja kelvottomat uskoon.
E rite ana ki a Hani raua ko Hamapiri i totohe ki a Mohi; waihoki ko enei tangata e totohe ana ki te pono: he hunga kua kino ke te hinengaro, he rukenga atu i roto i te whakapono.
Mutta ei heidän pidä silleen menestymän; sillä heidän hulluutensa pitää kaikille julki tuleman, niinkuin niidenkin oli.
Heoi e kore ratou e kake haere: ka kitea hoki to ratou kuwaretanga e te katoa, ka pera hoki me to raua.
Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, säätyäni, aivoitustani, uskoani, pitkämielisyyttäni, rakkauttani, kärsivällisyyttäni,
Otira kua mau na i a koe taku whakaako, taku whakahaere, toku whakaaro whakatakoto, toku whakapono, toku puhoi ki te riri, toku aroha, toku manawanui,
Vainoomisiani, vaivojani, jotka minulle Antiokiassa, Ikoniossa ja Lystrassa tapahtuivat, jotka vainoomiset minä kärsin, ja kaikista on minun Herra päästänyt.
Oku whakatoinga, oku matenga i mate ai ahau i Anatioka, i Ikoniuma, i Raihitara; nga whakatoinga i whakatoia ai ahau: heoi whakaorangia ake ahau e te Ariki i roto i te katoa.
Mutta myös kaikkein, jotka jumalisesti Jesuksessa Kristuksessa elää tahtovat, pitää vainoa kärsimän.
A e whakatoia ano te hunga katoa e hiahia ana kia noho i runga i te karakia i roto i a Karaiti Ihu.
Mutta pahoille ja petollisille ihmisille on tapahtuva jota edemmä sitä pahemmin, sekä vietteliöille että vietellyille.
Ko te hunga kino ia, me te hunga maminga, ka kake haere te kino, ka tinihanga, a ka tinihangatia.
Mutta pysy niissä, joita sinä oppinut olet ja sinulle uskottu on, tietäen keneltäs oppinut olet,
Tena ko koe kia mau ki nga mea i ako ra koe, i whakaaetia ra e koe, e matau na hoki koe ki tou kaiwhakaako ki ena mea:
Ja ettäs jo lapsuudesta olet Pyhän Raamatun taitanut, joka sinun taitaa autuuteen neuvoa, sen uskon kautta, joka on Kristuksessa Jesuksessa.
Ki a koe ano i mohio o tou tamarikitanga ake, ki nga karaipiture tapu, ko nga mea era e whai matauranga ai koe, e ora ai, i runga i te whakapono ki a Karaiti Ihu.
Sillä kaikkinainen kirjoitus on Jumalalta annettu, ja tarpeellinen opiksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kuritukseksi, joka on vanhurskaudessa:
No te ha o te Atua nga karaipiture katoa, he pai hoki hei whakaako, hei riri i te he, hei whakatikatika, hei whakaako ki te tika;
Että Jumalan ihminen täydellinen olis, ja kaikkiin hyviin töihin sovelias.
Kia tino rite ai te tangata a te Atua, rite rawa mo nga mahi pai katoa.