Psalms 8

(Til sangmesteren. Al-haggittit. En salme af David.) HERRE, vor Herre, hvor herligt er dit Navn på den vide Jord du, som bredte din Højhed ud over Himlen!

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Gittitin päällä. Herra meidän Herramme! kuinka ihmeellinen on sinun nimes kaikessa maassa, joka panit kunnias taivasten ylitse.

Af spædes og diendes Mund har du rejst dig et Værn for dine Modstanderes Skyld, for at bringe til Tavshed Fjende og Hævner.

Nuorten lasten ja imeväisten suusta perustit sinä voiman, vihollistes tähden, ettäs vihollisen ja kostajan murentaisit.

Når jeg ser din Himmel, dine Fingres Værk, Månen og Stjernerne, som du skabte,

Sillä minä näen taivaat, sinun sormeis teot, kuun ja tähdet, jotka valmistit.

hvad er da et Menneske, at du kommer ham i Hu, et Menneskebarn, at du tager dig af ham?

Mikä on ihminen, ettäs häntä muistat? eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?

Du gjorde ham lidet ringere end Gud. med Ære og Herlighed kroned du ham;

Sinä teit hänen vähää vähemmäksi enkeleitä; vaan sinä kaunistat hänen kunnialla ja kaunistuksella.

du satte ham over dine Hænders Værk, alt lagde du under hans Fødder,

Sinä asetat hänen sinun käsitekois herraksi: kaikki olet sinä hänen jalkainsa alle heittänyt:

Småkvæg og Okser til Hobe, ja, Markens vilde Dyr,

Lampaat ja kaikki karjat, ja myös metsän eläimet,

Himlens Fugle og Havets Fisk, alt, hvad der farer ad Havenes Stier.

Linnut taivaan alla ja kalat meressä ja mitä meressä vaeltaa.

HERRE, vor Herre, hvor herligt er dit Navn på den vide Jord!

Herra meidän Herramme, kuinka ihmeellinen on sinun nimes kaikessa maassa!