Amos 5

Whakarongo ki tenei kupu, kua maranga nei i ahau hei tangi ki a koutou, e te whare o Iharaira.

Kuulkaat te, Israelin huone, näitä sanoja; sillä minun täytyy tämän valitusveisun teistä nostaa.

Kua hinga te wahine a Iharaira; e kore ia e ara i muri: kua whakataka ia ki runga ki tona oneone; kahore he mea hei whakaara ake i a ia.

Neitsy Israel on langennut, niin ettei hän voi jälleen nousta ylös; hän on kukistettu maahan, ja ei kenkään häntä auta ylös.

No te mea ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa; Ko te pa kotahi nei te mano i te haerenga atu, kotahi rau e toe, a ko tera kotahi nei te rau i te haerenga atu, kotahi tekau e toe ki te whare o Iharaira.

Sillä näin sanoo Herra, Herra: siihen kaupunkiin, josta tuhannen käy ulos, pitää ainoasti sata jäämän, ja josta sata käy ulos, pitää kymmenen jäämän, Israelin huoneesta.

Ko te kupu hoki tenei a Ihowa ki te whare o Iharaira, Rapua ahau, kia ora ai koutou.

Sentähden näin sanoo Herra Israelin huoneelle: etsikäät minua, niin te saatte elää.

Otiia kaua e rapu i Peteere, kaua e haere ki Kirikara, kaua ano e haere ki Peerehepa: no te mea tera a Kirikara ka riro i te whakarau, a hei kore noa iho a Peteere.

Ja älkäät Beteliä etsikö, ja älkäät tulko Gilgaliin, älkäät myös Bersebaan menkö; sillä Gilgal pitää vietämän vangittuna pois, ja Betel tyhjäksi tuleman.

Rapua a Ihowa, a ka ora koutou; kei toro atu ia, ano he ahi, i roto i te whare o Hohepa, a pau noa, a kore noa iho he kaitinei i roto i Peteere.

Etsikäät Herraa, niin te saatte elää, ettei tuli Josephin huoneeseen sytytettäisi, ja kuluttais, ja ei olisi sammuttajaa Betelissä.

E te hunga i puta ke ai te whakawa hei taru kawa, i taia ai te tika ki te whenua;

Te käännätte oikeuden koiruohoksi, ja kukistatte maahan vanhurskauden.

Rapua te kaihanga o matariki, o Tautoru; e riro ke ana i a ia te atarangi o te mate hei ata, e whakapouritia ana e ia te ra hei po; e karangatia ana e ia nga wai o te moana, a ringihia ana e ia ki runga ki te mata o te whenua: ko Ihowa tona ingoa:

Hän tekee Otavan ja Kointähden, ja muuttaa kuoleman varjon aamuksi, ja päivästä pimiän yön tekee; joka vedet meressä kutsuu, ja kaataa ne maan piirin päälle, hänen nimensä on Herra;

Nana i whakaputa ohorere te whakangaromanga ki te hunga kaha, i tae ai te whakangaromanga ki te pa kaha.

Joka raateluksen asettaa väkevän ylitse, ja että raatelia uskaltaa vahvan kaupungin päälle karata.

E kinongia ana e ratou te kairiri he i te kuwaha, a he mea whakarihariha ki a ratou te tangata korero tika.

Mutta he vihaavat sitä, joka heitä julkisesti nuhtelee, ja sitä he kauhistuvat, joka oikein opettaa.

Na, i te mea he takahi ta koutou i te ware, he tango i te takoha witi i a ia; he whare kohatu tarai ta koutou i hanga ai, na e kore e nohoia e koutou; he mara waina e minaminatia ana ta koutou i whakato ai, otiia e kore te waina o aua mara e inu mia e koutou.

Sentähden, että te köyhää sorratte, ja otatte häneltä suuret kuormat jyviä, ei pidä teidän niissä huoneissa asuman, jotka te vuojonkivistä rakentaneet olette; te olette istuttaneet kauniit viinamäet, vaan ei teidän pidä niistä viinaa juoman.

E mohiotia ana hoki e ahau te maha o o koutou poka ke, me te kaha o o koutou hara: o koutou, e whakatupu kino nei i te tangata tika, e tango nei i te utu whakapati, e whakangau ke nei i ta te rawakore i te kuwaha.

Sillä minä tiedän teidän pahat tekonne, joita paljo on, ja teidän syntinne, jotka raskaat ovat: te ahdistatte vanhurskaita ja otatte sovinnon, vaivaisia myös tuomion edessä sorratte.

Mo reira ka whakarongo puku te tangata tupato i taua wa; no te mea he wa kino.

Sentähden täytyy ymmärtäväisen sillä ajalla vaijeta; sillä se on paha aika.

Rapua te pai, kauaka hoki te kino, kia ora ai koutou: penei ko Ihowa, ko te Atua o nga mano hei hoa mo koutou, hei pena ano me ta koutou e ki na.

Etsikäät hyvää, ja älkäät pahaa, että te eläisitte; niin Herra Jumala Zebaot on teidän kanssanne, niinkuin te kerskaattekin.

Kinongia te kino, arohaina te pai, whakapumautia te whakawa ki te kuwaha: tera pea a Ihowa, te Atua o nga mano, ka aroha ki te toenga o Hohepa.

Vihatkaat pahaa, ja rakastakaat hyvää, toimittakaat oikeus porteissa: niin Herra Jumala Zebaot on armollinen Josephin jääneille.

Mo reira tenei kupu a Ihowa, a te Atua o nga mano, a te Ariki, I nga waharoa katoa ko te tangi; ko ta ratou kupu i nga huarahi katoa, Aue! aue! ka karangatia te kaingaki whenua ki te tangi, me te hunga matau ki te uhunga, hei aue.

Sentähden näin sanoo Herra Jumala, Herra Zebaot: jokaisella kadulla on parku oleva, ja jokaisessa kujassa sanottava: voi! voi! ja peltomiehes kutsutaan murheeseen parkumaan niiden kanssa, jotka valitusveisun taitavat.

A he aue i nga mara waina katoa: ka tika atu hoki ahau i waenganui i a koe, e ai ta Ihowa.

Niin myös jokaisessa viinamäessä on parku oleva; sillä minä tahdon sinun kauttas vaeltaa, sanoo Herra.

Aue, te mate mo koutou e hiahia nei ki te ra o Ihowa! Hei aha ma koutou te ra o Ihowa? he pouri hoki, ehara i te marama.

Voi niitä, jotka Herran päivää pyytävät! Sillä mitä siitä on teille? Se Herran päivä on pimeys ja ei valkeus.

Ka pera me te tangata i rere atu i te aroaro o te raiona, a ka tutaki te pea ki a ia; i haere ranei ki roto ki te whare, a okioki atu ana tona ringa ki te pakitara, na ngaua iho ia e te nakahi.

Niinkuin joku pakenis jalopeuran edestä, ja karhu kohtais häntä; ja niinkuin joku tulis huoneesen, ja nojais kätensä seinälle, ja kärmeeltä pistettäisiin.

He teka ianei tera e pouri te ra o Ihowa, e kore e marama? tera e pouri kerekere, kahore hoki he marama i roto?

Eikö Herran päivä ole pimiä, ja ei valkia, synkiä ja ei selkiä?

E kino ana ahau, e whakarihariha ana ki a koutou hakari, a e kore ahau e ahuareka ki a koutou huihui nunui.

Minä vihaan ja hylkään teidän juhlapäivänne, en myös tahdo haistaa teidän uhrianne.

Ae ra, ahakoa whakaeke noa koutou i nga tahunga tinana, i a koutou whakahere totokore ki ahau, e kore e manakohia e ahau: e kore ano e tirohia e ahau nga whakahere mo te pai, ara a koutou mea momona.

Ja vaikka te minulle uhraisitte polttouhria ja ruokauhria, en minä kuitenkaan ota niitä otolliseksi, enkä katso teidän lihavaa kiitosuhrianne.

Maua atu kia matara i ahau te ngangau o au waiata; e kore hoki ahau e whakarongo ki te rangi o au hatere.

Vie pois minun edestäni sinun virtes jyrinä; sillä en minä voi sinun kanteleittes laulua kuunnella.

Engari kia huri mai te whakawa ano he wai, te tika ano he awa nui.

Mutta oikeus pitää julistettaman niinkuin vesi, ja vanhurskaus niinkuin väkevä virta.

I kawea mai koia e koutou ki ahau he patunga tapu, he whakahere totokore, e te whare o Iharaira, i te koraha, i nga tau e wha tekau?

Oletteko te, Israelin huone, minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä vuotena korvessa?

Ae ra, kua maua e koutou a Hikutu, to koutou kingi, a Kiunu hoki, a koutou whakapakoko, te whetu o to koutou atua, i hanga nei e koutou ma koutou.

Te kannoitte teidän Melekinne majoja, ja teidän epäjumalainne kuvia, teidän jumalainne tähteä, jotka te itse teillenne tehneet olitte.

Na ka whakaraua koutou e ahau ki ko atu i Ramahiku, e ai ta Ihowa nona nei te ingoa, Ko te Atua o nga mano.

Niin minä siis annan teidän tästä edemmä Damaskua viedä, sanoo Herra, jonka nimi on Jumala Zebaot.