Psalms 60

Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta opettamaan, Kuin hän oli sotinut Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista. Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois, hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.

Εις τον πρωτον μουσικον, επι Σουσαν−εδουθ, Μικταμ του Δαβιδ προς διδασκαλιαν, οποτε επολεμησε την Συριαν της Μεσοποταμιας και την Συριαν Σωβα, ο δε Ιωαβ επεστρεψε και επαταξε του Εδωμ εν τη κοιλαδι του αλατος δωδεκα χιλιαδας. Θεε, απερριψας ημας διεσκορπισας ημας ωργισθης επιστρεψον εις ημας.

Sinä joka maan liikuttanut ja halaissut olet, paranna hänen rakonsa, joka niin haljennut on.

Εσεισας την γην διεσχισας αυτην ιασαι τα συντριμματα αυτης, διοτι σαλευεται.

Sinä olet kansalles kovuutta osoittanut, ja meitä kompastuksen viinalla juottanut.

Εδειξας εις τον λαον σου πραγματα σκληρα εποτισας ημας οινον παραφροσυνης.

Sinä annoit lipun niille, jotka sinua pelkäävät, jolla he itsensä ojensivat ylös, totuuden tähden, Sela!

Εδωκας εις τους φοβουμενους σε σημαιαν, δια να υψονηται υπερ της αληθειας. Διαψαλμα.

Että sinun ystäväs vapahdetuksi tulisivat: niin auta nyt oikialla kädelläs, ja kuule meidän rukouksemme.

Δια να ελευθερονωνται οι αγαπητοι σου, σωσον δια της δεξιας σου και επακουσον μου.

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä tahdon jakaa Sikemin ja mitata Sukkotin laakson.

Ο Θεος ελαλησεν εν τω αγιαστηριω αυτου θελω χαιρει θελω μοιρασει την Συχεμ και την κοιλαδα Σοκχωθ θελω διαμετρησει.

Gilead on minun, minun on Manasse, Ephrain on minun pääni voima: Juuda on minulle lainopettaja.

Εμου ειναι ο Γαλααδ και εμου ο Μανασσης ο μεν Εφραιμ ειναι η δυναμις της κεφαλης μου ο δε Ιουδας ο νομοθετης μου

Moab on minun pesinpatani, Edomin ylitse heitän minä kenkäni: sinä Philistea, iloitse minusta.

Ο Μωαβ ειναι η λεκανη του νιψιματος μου επι τον Εδωμ θελω ριψει το υποδημα μου αλαλαξον επ εμοι, Παλαιστινη.

Kuka vie minun vahvaan kaupunkiin? kuka johdattaa minun Edomiin?

Τις θελει με φερει εις την περιτετειχισμενην πολιν; τις θελει με οδηγησει εως Εδωμ;

Etkös sinä, Jumala, joka meitä lykkäsit pois? ja etkö sinä, Jumala, lähde ulos meidän sotaväkemme kanssa?

Ουχι συ, Θεε, ο απορριψας ημας; και δεν θελεις εξελθει, Θεε, μετα των στρατευματων ημων;

Saata meille apu tuskasta; sillä ihmisten apu on turha.

Βοηθησον ημας απο της θλιψεως διοτι ματαια ειναι η παρα των ανθρωπων σωτηρια.

Jumalassa tahdomme me voimalliset työt tehdä: ja hän tallaa alas meidän vihollisemme.

Δια του Θεου θελομεν καμει ανδραγαθιας, και αυτος θελει καταπατησει τους εχθρους ημων.