Ezekiel 34

Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
I puta mai ano te kupu a Ihowa ki ahau, i mea,
Sinä, ihmisen poika, ennusta Israelin paimenia vastaan, ennusta ja sano heille, jotka paimenet ovat: näin sanoo Herra, Herra: voi Israelin paimenia, jotka itsiänsä ruokkivat! eikö paimenten pitäisi laumaa ruokkiman?
E te tama a te tangata, poropititia he he mo nga hepara o Iharaira, poropititia, mea atu ki a ratou, ara ki nga hepara, Ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa mo nga hepara; Aue, te mate mo nga hepara o Iharaira, e whangai nei i a ratou ano! He tek a ianei me whangai te kahui e nga hepara?
Mutta te syötte lihavaa, ja verhoitatte teitänne villoilla, ja teurastatte syötetyitä; mutta ette tahdo ruokkia lampaita.
E kainga ana te ngako e koutou, e kakahuria ana e koutou te huruhuru, e patua ana e koutou nga mea momona; ko nga hipi ia, kahore ratou e whangaia e koutou.
Heikkoja ette tue, sairaita ette paranna, haavoitettuja ette sido, eksyneitä ette palauta, kadonneita ette etsi; mutta kovin ja ankarasti hallitsette heitä.
Kihai i whakakahangia e koutou nga turoro, kihai nga mea mate i rongoatia e koutou, te mea i whati kihai i takaia e koutou, kihai ano i whakahokia mai e koutou te mea i aia atu, kihai i rapua te mea i ngaro; heoi he taikaha, he nanakia, ta koutou whakahaere tikanga ki a ratou.
Ja minun lampaani ovat hajoitetut, niinkuin ne, joille ei paimenta ole, ja ovat kaikille pedoille ruaksi tulleet, ja ovat peräti hajoitetut,
Na marara noa atu ratou i te kore hepara: riro ana hei kai ma nga kirehe katoa o te parae, a i marara noa atu ratou.
Ja käyvät eksyksissä kaikilla vuorilla ja korkeilla kukkuloilla; ja ovat kaikkeen maahan hajoitetut, ja ei ole ketään, joka heitä kysyy eli tottelee.
I atiutiu noa atu aku hipi i runga i nga maunga katoa, i runga i nga pukepuke tiketike katoa: i marara noa atu aku hipi i runga i te mata katoa o te whenua, kahore hoki he tangata hei rapu, hei whakataki i a ratou.
Sentähden te paimenet, kuulkaat Herran sanaa:
Mo reira, e nga hepara, whakarongo ki te kupu a Ihowa;
Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: että te annatte minun lampaani raatelukseksi ja minun laumani kaikille pedoille ruaksi, ettei heillä ole paimenta, ja minun paimeneni ei pidä lukua minun laumastani; vaan ovat senkaltaiset paimenet, jotka itsiänsä ruokkivat, mutta minun lampaitani ei he tahdo ruokkia;
E ora ana ahau, e ai ta te Ariki, ta Ihowa, na kua waiho nei aku hipi hei taonga parau, kua waiho ano aku hipi hei kai ma nga kirehe katoa o te parae, i te kore hepara, kihai nei hoki aku hepara i rapu i aku hipi, heoi whangaia ana ko ratou ano e nga hepara, kihai i whangai i aku hipi;
Sentähden, te paimenet, kuulkaat Herran sanaa:
Mo reira, e nga hepara, whakarongo ki te kupu a Ihowa;
Näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon paimenien kimppuun, ja tahdon minun laumani heidän käsistänsä vaatia, ja tahdon heitä lopettaa, ettei heidän pidä enään paimenena oleman eikä itsiänsä ruokkiman; minä tahdon minun lampaani heidän suustansa temmata ulos, ja ei ne pidä oleman heidän ruokansa.
Ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa; Hei hoariri tenei ahau mo nga hepara; a ka rapu utu ahau mo aku hipi i o ratou ringa, ka whakamutua ano e ahau ta ratou whangai hipi; e kore hoki nga hepara e whangai i a ratou ano i muri nei; a ka whakaoran gia e ahau aku hipi i roto i o ratou mangai, kei waiho hei kai ma ratou.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon itse pitää murheen lampaistani, ja tahdon heitä etsiä.
Ko te kupu hoki tenei a te Ariki, a Ihowa; Nana, ka rapu ahau, ahau tonu nei, i aku hipi, ka kimihia marietia.
Niinkuin paimen etsii lampaitansa, kuin he laumastansa eksyneet ovat, niin tahdon minä myös minun lampaitani etsiä; ja tahdon heitä kaikista paikoista pelastaa, joihin he hajoitetut ovat, siihen aikaan kuin sumu ja pimiä oli.
Ka rite ki te kimi a te hepara i tana kahui i te ra e tae ai ia ki roto ki ana hipi kua tohatoha noa atu, ka pena ano taku kimi i aku hipi; ka whakaorangia ano ratou e ahau i nga wahi katoa i marara atu ai ratou i te ra tukupu, i te ra pouri.
Ja tahdon heitä kaikista kansoista viedä ulos, ja kaikista maakunnista koota, ja heitä omalle maallensa viedä; ja kaita heitä Israelin vuorilla, ojain tykönä kaikissa suloisissa paikoissa,
Ka whakaputaina ano ratou e ahau i roto i nga iwi, ka whakaminea mai i nga whenua, ka kawea hoki ki to ratou oneone; a ka whangaia ratou e ahau ki runga ki nga maunga o Iharaira, ki te taha o nga awa, ki nga wahi katoa o te whenua e nohoia ana.
Ja heitä parhaalle laitumelle viedä, ja heidän majansa pitää korkeilla Israelin vuorilla seisoman; siinä heidän pitää levollisessa varjossa makaaman, ja heillä pitää oleman lihava laidun Israelin vuorilla.
Ka whangaia ratou e ahau i te wahi tarutaru pai, a hei runga i nga maunga tiketike o Iharaira he puninga mo ratou: ka takoto ratou ki reira ki te puninga pai, ka kai ano ratou i runga i nga maunga o Iharaira i nga wahi momona te tarutaru.
Minä tahdon itse minun lampaani ruokkia, ja minä tahdon heitä sioittaa, sanoo Herra, Herra.
Ko ahau tonu hei whangai i aku hipi, ko ahau ano hei mea i a ratou kia takoto, e ai ta te Ariki, ta Ihowa.
Kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoitetut sitoa, heikkoja vahvistaa; lihavia ja väkeviä tahdon minä hävittää, ja kaitsen heitä toimellisesti.
Maku e rapu te mea i ngaro, maku ano e whakahoki mai te mea i aia atu, maku e takai te mea i whati, maku ano e whakakaha te mea turoro: na, ko te mea momona, ko te mea kaha, ka ngaro i ahau; ka whangaia ratou e ahau i runga i te whakawa.
Mutta teille, minun laumani, sanoo Herra, Herra näin: katso, minä tahdon tuomita lampaan ja lampaan välillä ja oinasten ja kauristen välillä.
Na, ko koutou, e aku hipi, ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa; Nana, ka whakaritea e ahau te whakawa a tetahi hipi ki tetahi hipi, a nga hipi toa ano ratou ko nga koati toa.
Eikö siinä kyllä ole, että teillä niin hyvä laidun on, ja jääneet teidän laitumistanne te jaloillanne tallaatte, ja niin jalot lähteet juoda, että te jäänneet jaloillanne tallaatte?
He mea iti ianei ki a koutou ta koutou kai i nga wahi tarutaru pai, i takahia ai e koutou te toenga o ta koutou kai ki o koutou waewae? ta koutou inu hoki i nga wai purata, a whakapokea ake e koutou te toenga ki o koutou waewae?
Että minun lampaani pitää syömän sitä, jota te olette jaloillanne sotkuneet, ja pitää myös juoman sitä, jota te tallanneet olette jaloillanne.
Na, ko aku hipi, ka kai ratou i nga takahanga a o koutou waewae, ka inu hoki i ta o koutou waewae i whakapoke ai.
Sentähden näin sanoo Herra, Herra heille: katso, minä tahdon tuomita lihavain ja laihain lammasten välillä,
Mo reira ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa, ki a ratou; Nana, maku, maku tonu nei e whakarite te whakawa a te hipi momona raua ko te hipi hiroki.
Että te potkitte jaloillanne, ja puskette heikkoja sarvillanne, siihenasti kuin te heidät hajoitatte ulos.
No te mea kua tute koutou ki o koutou kaokao, ki o koutou peke, a kua akina e koutou nga mea mate ki o koutou hoana, a marara ake ratou i a koutou ki waho noa atu;
Ja minä tahdon auttaa minun laumaani, ettei sitä pidä enään raatelukseksi annettaman, ja tahdon tuomita lampaan ja lampaan välillä.
Na reira ka whakaora ahau i aku hipi; e kore ano ratou e waiho i muri nei hei pahuatanga; ka whakaritea ano e ahau te whakawa a tetahi hipi ki tetahi hipi.
Ja minä tahdon yhden ainokaisen paimenen herättää, joka heitä on ravitseva, palveliani Davidin: hän on heitä ravitseva ja on heidän paimenensa oleva.
A ka whakaritea e ahau kotahi te hepara mo ratou, mana ratou e whangai, ara taku pononga a Rawiri; mana ratou e whangai, a ko ia hei hepara mo ratou.
Ja minä Herra tahdon olla heidän Jumalansa, mutta minun palveliani David on heidän seassansa päämies oleva; minä Herra olen sen puhunut.
Ko ahau, ko Ihowa, hei Atua mo ratou, a ko taku pononga, ko Rawiri, hei rangatira i roto i a ratou; naku, na Ihowa, te kupu.
Ja minä tahdon rauhan liiton heidän kanssansa tehdä, ja kaikki pahat eläimet maalta ajaa pois, että he surutoinna korvessa asuisivat ja metsissä makaisivat.
Ka whakaritea ano e ahau he kawenata mo te rongo mau ki a ratou, ka whakamutua hoki te noho o nga kirehe kikino ki te whenua; a ka noho ratou ki te koraha, te ai he wehi, ka moe ano ki nga ngahere.
Ja tahdon heidät ja kaikki minun kukkulani siunata; ja annan heille sataa oikialla ajalla, joka on armon sade oleva,
A ka meinga ratou e ahau, me nga wahi ano i toku pukepuke a karapoi noa, hei manaakitanga; a ka meinga e ahau te ua kia heke iho i te wa i tika ai; a ka uaina iho nga manaaki.
Että puut kedolla hedelmänsä kantavat ja maa antaa kasvunsa, ja he asuvat surutoinna maassa; ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra, koska minä heidän ikeensä jutan katkaisen, ja heitä olen pelastanut niiden käsistä, joita heidän pitää palveleman.
Na ka hua nga hua o te rakau o te parae, ka tukua mai ano ona mau e te whenua, ka noho humarie hoki ratou ki to ratou whenua; ka mohio ano ratou ko Ihowa ahau, ina motu i ahau nga here o to ratou ioka, a ka riro ratou i ahau i roto i te ringa o o ratou kaiwhakamahi.
Ja ei heidän pidä enään pakanoille raatelukseksi oleman, ja ei maan pedot pidä enään heitä syömän, mutta heidän pitää surutoinna ja pelkäämättä asuman.
A, e kore ratou e waiho i muri nei hei pahuatanga ma nga iwi, e kore hoki e kainga e te kirehe o te whenua; engari ka noho humarie ratou, te ai he kaiwhakawehi.
Ja minä tahdon heille kuuluisan vesan herättää; ettei heidän pidä enään nälkää maalla kärsimän, eikä heidän pilkkansa pakanain seassa kantaman.
A ka ara i ahau he mahuri whai ingoa ma ratou, e kore hoki ratou e riro i te hemokai i runga i te whenua, e kore ano e mau ki a ratou te numinumi i nga tauiwi a muri ake nei.
Ja heidän pitää tietämän, että minä Herra, Heidän Jumalansa, olen heidän tykönänsä, ja Israelin huone on minun kansani, sanoo Herra, Herra.
Na, ka mohio ratou ko ahau, ko Ihowa, ko to ratou Atua, kei a ratou, a ko ratou, ko te whare o Iharaira, he iwi naku, e ai ta te Ariki, ta Ihowa.
Ja te ihmiset pitää oleman minun laitumeni lauma; ja minä tahdon olla teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra.
Na, ko koutou, ko aku hipi, ko nga hipi e whangaia ana e ahau, he tangata koutou, ko ahau hoki to koutou Atua, e ai ta te Ariki, ta Ihowa.