Psalms 124

Ωιδη των Αναβαθμων, του Δαβιδ. Αν δεν ητο ο Κυριος μεθ ημων, ας ειπη τωρα ο Ισραηλ

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

αν δεν ητο ο Κυριος μεθ ημων, οτε εσηκωθησαν ανθρωποι εφ ημας,

Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

ζωντας ηθελον μας καταπιει τοτε, ενω ο θυμος αυτων εφλεγετο εναντιον ημων

Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

Τοτε τα υδατα ηθελον μας καταποντισει, ο χειμαρρος ηθελε περασει επανωθεν της ψυχης ημων

Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

τοτε τα υδατα τα επηρμενα ηθελον περασει επανωθεν της ψυχης ημων.

Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

Ευλογητος Κυριος, οστις δεν παρεδωκεν ημας θηραμα εις τους οδοντας αυτων.

Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Η ψυχη ημων ελυτρωθη ως πτηνον απο της παγιδος των θηρευτων η παγις συνετριβη, και ημεις ελυτρωθημεν.

Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Η βοηθεια ημων ειναι εν τω ονοματι του Κυριου, του ποιησαντος τον ουρανον και την γην.

Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.